Metsänhoidon suositusten tutkijatyöpajassa keskusteltiin sopeutumisesta ilmastonmuutokseen

Metsänhoidon suositusten päivitystyö ilmastokestävyyden näkökulmasta aloitettiin tänä keväänä. Suositusten sisältöjä tullaan uudistamaan vuosien 2021-2023 aikana. Työtä koordinoi Tapio ja siihen osallistuu laaja joukko metsä- ja ympäristöalan ammattilaisia. Mukana on sekä tieteen, että käytännön metsätalouden edustajia eri organisaatioista. Metsänhoidon suositukset – ilmastokestävä metsätalous -teemalla koottu ensimmäinen tutkijatyöpaja järjestettiin 23.4.2020.

Tutkijatyöpaja 23.4.2020

Tilaisuuden avasi Kalle Vanhatalo Tapiosta: ”Ilmastokestävä metsätalous on osa kokonaiskestävyyttä. Siihen sisältyy sekä hillinnän että sopeutumisen näkökulmat, jotka on tarkoitus tuoda entistä paremmin esille käytännön suosituksina kansallisissa metsänhoidon suosituksissa.”

Työpajan alustusesitelmissä nousi esiin toistuvasti: ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii ilmiön kokonaisvaltaista huomioimista metsänhoidon eri toimenpiteissä.

Ari Venäläinen Ilmatieteen laitokselta käsitteli ilmastonmuutokseen liittyvää epävarmuutta, sekä kokosi ajatuksia siitä, minkälaisiin muutoksiin meidän tulee Suomessa varautua. Itä-Suomen yliopistosta Heli Peltola kertoi ilmastonmuutokseen sopeutumisesta taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta; millaisia metsänkäsittelyn vaihtoehtoja on mahdollista käyttää, jotta varmistetaan paras tuotto metsänomistajalle. Puiden sopeutumista muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin tarkasteli Tapani Repo Luonnonvarakeskuksesta. Esityksessä keskityttiin ennen kaikkea siihen, miten muuttuva ilmasto vaikuttavaa pääpuulajien kasvuun ja selviytymiseen. Tiina Törmänen Tapiosta korosti maaperän huomioonottamisen tärkeyttä ilmaston muutokseen sopeutumisessa. Lauri Saaristo Tapiosta tiivisti sopeutumisen keinoja talousmetsien luonnonhoidon näkökulmasta, korostaen luonnon monimuotoisuuden merkitystä.

Katso asiantuntijoiden esitykset sivun lopusta.

Metsänhoidon suositusten arviointia ilmaston muutokseen sopeutumisen näkökulmasta käsiteltiin myös erillisissä ryhmissä. Ryhmien keskusteluissa painottuivat tiedon tarve eri puulajien sopeutumisesta ilmastonmuutokseen ja tämän huomioiminen metsänhoidon suosituksissa. Lisäksi riskikohteet tulisi tunnistaa tarkemmin ja riskejä tulisi ennakoida voimakkaammin jo metsäsuunnitteluvaiheessa. Tulevaisuudessa metsänhoidon suositusten tulisikin olla yhä täsmällisempiä ja ottaa huomioon ympäristömuuttujat myös alueellisella tasolla.

Metsänhoidon suositusten päivittäminen ilmastokestävyyden näkökulmasta jatkuu edelleen eri osapuolten näkemysten kokoamisella. Tutkijatyöpajojen lisäksi Tapio järjestää alueellisia Metsänhoidon suositusten pyöreä pöytä -verkkotapaamisia suositusten käyttäjille. Näihin tilaisuuksin on pyydetty mukaan myös yksityisiä metsänomistajia kommentoimaan suositusten päivitystarpeita. Koko prosessin tavoite on, että vuonna 2023 ilmastokestävyys on kiinteä osa metsänhoidon suositusten kokonaisuutta ja metsänomistajien päätöksentekoa.

Metsänhoidon suositukset toteuttaa kansallista metsästrategiaa. Palvelun tilaaja on maa- ja metsätalousministeriö.