Eliölajitieto paremmin metsänomistajien ulottuville

Metsätalouden organisaatiot saavat ympäristöhallinnolta tietoa uhanalaisten lajien esiintymistä, jotta lajiesiintymät voidaan ottaa huomioon metsien hakkuu- ja hoitotöissä. Lajitiedon hyödyntämisestä tehty selvitys osoittaa, että yksittäisten lajiesiintymien huomioon ottamista hakkuissa voitaisiin parantaa lisäämällä metsänomistajien tietoa lajiesiintymistä.

Suomen metsäkeskuksen ylläpitämässä metsävaratiedossa on noin 8 000 metsikköä, josta tunnetaan jonkun uhanalaisen kasvin, sienen, jäkälän, sammalen tai kovakuoriaisen esiintymä. Kaksi kolmasosaa esiintymistä on yksityisten ihmisten omistamissa metsissä. Metsänomistajat, ympäristö- ja metsähallinnon asiantuntijat ja metsätalouden toimijat kertoivat Lajiturva-hankkeelle kokemuksiaan uhanalaisten lajien esiintymien turvaamisesta metsätalouden toiminnassa. Kyselyn perusteella tieto uhanalaisen lajin esiintymästä nousee esiin useimmiten vasta metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä, jolloin hakkuita ollaan jo käynnistämässä.

“Tärkeimpiin havaintoihimme kuuluu metsänomistajien kokemus siitä, että heillä on puutteellisesti tietoa omien metsiensä uhanalaisista lajeista”, kertoo Lajiturva-hankkeen projektipäällikkö ja Tapion johtava asiantuntija Lauri Saaristo.

Selvitykseen haastatellut metsänomistajat suhtautuivat uhanalaisten lajien turvaamiseen positiivisesti. Metsänomistajien myönteisyys asialle ilmeni myös ammattilaisten antamissa vastauksissa.

Lajiesiintymätieto esiin jo hakkuuta suunniteltaessa

Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen perustuu pitkälti metsänomistajien vapaaehtoisuuteen. Vain pieni osa lajeista on lakisääteisesti suojeltuja, kuten esimerkiksi tietyt EU:n luontodirektiivin suojelemat lajit tai suurten petolintujen pesäpuut. Lajiesiintymiin liittyvä avoin paikkatieto sekä ohjeet lajien huomioon ottamiseen ovat perusedellytyksiä lajiesiintymien turvaamiselle talousmetsissä. Ammattilaisten vastausten mukaan näitä tulisi lisätä, samoin kuin neuvontatyöhön suunnattavia resursseja, jotta lajiesiintymät pystyttäisiin huomioimaan paremmin jo suunnittelun alkuvaiheessa.

“Luonnonsuojelulakia valvovien ELY-keskusten toiminnassa on tarpeita neuvonnan ja asiantuntija-avun kehittämiselle myös niiden uhanalaisten lajien osalta, joiden turvaamista laki ei vaadi”, toteaa ympäristöhallinnon toimintaa asiassa selvittänyt Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Kimmo Syrjänen.

Uhanalaisten lajien huomioon ottaminen kehittyy

Lajitiedon käyttöön liittyvän selvityksen tietoja hyödynnetään, kun metsä- ja ympäristöalan toimijat uudistavat toimintatapojaan lajiesiintymien turvaamisessa ja niiden lähiympäristössä tehtävissä hakkuissa.

“Metsätaloudella on valmius lisätä järjestelmiin otettavan lajitiedon määrää, mutta tiedon hyödyntäminen edellyttää toimintatapojen ja ohjeistusten parantamista, metsäammattilaisten koulutusta ja metsänomistajien neuvontaa”, kertoo Suomen metsäkeskuksen johtava luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen.

Lajiturva on maa- ja metsätalousministeriön tilaama hanke, jota toteuttavat Tapio, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Suomen metsäkeskus.

Lisätietoa

Selvitys: Uhanalaisten lajien esiintymätiedon hyödyntäminen metsätaloudessa – Tapion raportti nro 41

Lauri Saaristo, Tapio Oy, lauri.saaristo(at)tapio.fi, p. 040 573 9168
Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus, kimmo.syrjanen(at)ymparisto.fi, p. 040 583 5747
Riitta Raatikainen, Suomen metsäkeskus, riitta.raatikainen(at)metsakeskus.fi, p. 050 314 0440