Ilmastokestäviä metsiä hirvieläinkantojen hallintaa ja metsänhoitoa yhteensovittamalla

Metsänhoitoa ja hirvieläinkantojen hallintaa on mahdollista sovittaa yhteen ilmaston kannalta kestävästi. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa on kehitetty menetelmiä metsien hirvituhojen hallintaan sekä työkalu, jolla voidaan ennustaa hirvituhojen määrää suhteessa alueen hirvikantaan. Metsän tuhoriski on hyvä tunnistaa jo metsänhoidon suunnittelussa, jotta mahdollisia vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä. Tapion koordinoimien metsänhoidon suositusten kautta tieto ja menetelmät siirtyvät käytännön toimintaan.

Hirvieläimistä on paljon hyötyä, mutta myös runsaasti erilaisia haittavaikutuksia. Hirvieläimet syövät puuntaimia, mikä aiheuttaa vuosittain vahinkoa metsissä. Vaikka hirvikanta on alimmillaan 30 vuoteen, esiintyy hirvieläintuhoja 520 000 hehtaarin alalla koko maassa, ja niistä aiheutuu suomalaisille metsänomistajille vuosittain 50 miljoonan euron taloudelliset menetykset.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Sorkkaeläinten vaikutus metsien terveyteen ja kasvukykyyn ilmastotavoitteiden kannalta – uudet ratkaisut (SORKKA) -hankkeessa on kehitetty hirvieläinkantojen hallinnan keinoja ja metsänhoidon menetelmiä hirvituhoriskien vähentämiseksi, jotta metsien puulajikoostumusta saataisiin monipuolistettua ja sitä kautta parannettua metsien sopeutumiskykyä muuttuvissa ilmasto-oloissa.

Hirvieläinten ja metsänhoidon yhteensovittamiseen tarvitaan:

• hirvieläinten kannansäätelyä,
• ravinnon määrän säätelyä metsänhoidon valinnoilla sekä
• metsänhoidon kehittymistä hirvieläintä kestävämpään suuntaan.

Metsänhoidossa riittävän tiheät, oikea-aikaisesti ja hyvin hoidetut taimikot kestävät parhaiten hirvieläintuhoja. Monipuulajisiksi sekapuustoisiksi taimikoiksi kasvatettavat metsät ovat ilmastonmuutokseen sopeutuvimpia ja edistävät luonnon monimuotoisuutta.

Hirvivahinkoja selittää parhaiten hirvien määrä suhteessa ravintoresurssiin. Toimenpiteet tuleekin kohdistaa ravintoresurssin ja metsien sekapuustoisuuden lisäämistä tukevien käytäntöjen kehittämiseen ja jalkauttamiseen.

Laskentatyökalu ennustaa hirvituhojen esiintymistä

Luonnonvarakeskus on kehittänyt laskentatyökalun ennustamaan hirvituhojen alueittaista pinta-alaa suhteessa alueen hirvikantaan. Laskentatyökalun pohjana on malli, jossa hirvituhojen pinta-alaa ennustetaan hirvikannan ja metsänrakenteen avulla hirvitalousalueittain. Työkalu on julkaistu Luonnonvarakeskuksen sivuilla.

Ennustemallilla laskettujen ja mitattujen hirvituhotietojen tarkoituksena on tuoda hirvituhoihin liittyvää informaatiota hirvipäätöksenteon tueksi. Ennustekuvaajat ovat kaikkien vapaasti saatavilla.

Hirvieläintuhojen torjunta metsänhoidon suosituksissa

Metsänhoidolla voidaan pienentää hirvieläintuhoriskiä taimikoissa, jolloin oikea-aikaiset toimenpiteet auttavat vähentämään taimikoiden kiinnostavuutta hirvieläinten ravintoalueena. SORKKA-hankkeessa on päivitetty metsänhoidon suosituksia hirvieläintuhojen torjuntaan.

Uusissa suosituksissa korostetaan, että metsikön tuhoriski on hyvä tunnistaa ennen tulevia uudistamis- ja taimikonhoitotoimia, jotta kasvupaikalle saadaan sopivaa puustoa, ja mahdollisia vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä ja tarvittaessa torjua. Tapion koordinoimien metsänhoidon suositusten kautta tieto ja menetelmät siirtyvät käytännön toimintaan.

SORKKA-hankkeen ovat toteuttaneet yhteistyössä Tapio, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus ja Suomen metsäkeskus. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja.

Lisätietoa

Tommi Tenhola, Tapio, p. +358 29 432 6061, tommi.tenhola@tapio.fi

Juho Matala, Luke, p. +358 29 532 5275, juho.matala@luke.fi

Lauri Itkonen, Suomen Riistakeskus, p. +358 29 431 2235, lauri.itkonen@riista.fi

Mika Tuomainen, Suomen Metsäkeskus, p. +358 40 094 7586, mika.tuomainen@metsakeskus.fi