Metsäala haluaa kehittää toimintansa luontovaikutusten mittaamista ja seurantaa

Metsäalalle tarvitaan yhteinen järjestelmä luontovaikutusten mittaamiseen ja seurantaan, ehdottaa tuore esiselvitys. Tapio Oy:n toteuttaman esiselvityksen mukaan metsäalalla on kasvavaa kysyntää yhtenäisille tavoille seurata luontovaikutuksia. Selvitystyötä rahoitti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Metsätalouden toimijat ja puuta jalostava teollisuus tarvitsevat entistä parempaa tietoa toimintansa luontovaikutuksista. Jatkossa tiedon tarve vain kasvaa. Taustalla vaikuttavat metsäalan omat luontotavoitteet, asiakkailta tuleva kysyntä, sidosryhmien tarpeet ja odotukset sekä luontoon liittyvien raportointivelvoitteiden kehittyminen.

Asia selviää Tapio Oy:n esiselvityksestä, joka kartoitti metsäsektorin toimijoiden näkemyksiä metsätalouden luontovaikutuksista sekä niiden mittaamisen ja seurannan tarpeista.

Yhtenäiset seurantamenetelmät palvelevat koko metsäalaa

Metsätaloudella, kuten kaikella luonnonvarojen käyttöön perustuvalla toiminnalla, on vaikutuksia luontoon. Esiselvityksen mukaan metsäala kokee, että sillä on käytössään laaja ja hyvä työkalupakki talousmetsien luonnonhoitoon ja metsien suojeluun. Metsätalouden luontovaikutuksista ei kuitenkaan ole saatavilla kattavaa kokonaiskuvaa ja yhteiset käytännöt vaikutusten seuraamiseksi puuttuvat. Suurin osa selvitykseen haastatelluista toimijoista näkeekin hyödyllisenä, että metsäalalle kehitettäisiin yhtenäiset menettelyt luontovaikutusten seuraamiseksi. Käytännössä seurantajärjestelmä tarkoittaa seurattavien indikaattoreiden valintaa, mittareiden asettamista niille ja seurantamenetelmien määrittelemistä.

”Toimijoilla on tarve kehittää toimintaansa luotettavaan dataan perustuen. Yhteinen malli luontovaikutusten mittaamiseen, seurantaan ja todentamiseen lisäisi myös läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta, ja siten edesauttaisi luontovaikutustiedon hyödynnettävyyttä”, kertoo selvityksen toteuttaja Matti Maajärvi Tapiosta.

Sitran Luonto ja talous -projektin johtava asiantuntija Tatu Torniainen sanoo, että metsäalalla on tehty paljon töitä luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Hyviä esimerkkejä ovat muun muassa lahopuun lisäämiseen tähtäävät ohjelmat sekä pian valmistuvat toimialan monimuotoisuustiekartat, jotka viitoittavat tieteeseen perustuvaa näkymää talousmetsien monimuotoisuuden vahvistamiseen. Tämä on tärkeää paitsi luonnon itsensä kannalta myös siksi, että terveet ja monimuotoiset metsät kestävät paremmin esimerkiksi tuholaisia, kuivuutta ja ilmastonmuutosta sekä sen mukanaan tuomia muutoksia esimerkiksi sademäärissä.

”Luotettava luontotieto on avainroolissa talousmetsien monimuotoisuuden parantamisessa. Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen 2030 mennessä. Metsillä on tässä keskeinen rooli ja siksi on tärkeää, että metsäala toimii jatkossakin itse edelläkävijänä. Esiselvitys kertoo, että metsäalalla on halua etsiä uusia ratkaisuja”, Torniainen sanoo.

Luontoviisas metsätalous -esiselvitys toteutettiin keväällä 2023, ja sitä varten haastateltiin metsäteollisuuden puunhankintaorganisaatioita, metsänomistajia, metsäpalveluiden tarjoajia sekä metsäteollisuustuotteiden myyntiorganisaatioita.