Metsäalan on panostettava kansainväliseen osaamiseen, yhteistyöhön ja vaikuttamiseen

Vahva kansainvälinen yhteistyö ja osaaminen turvaa Suomen metsäsektorin toimintaedellytyksiä. Kiinnostus kansainvälisiin tehtäviin vaikuttaa kuitenkin hiipuneen. Koko metsäalalla tarvitaan toimia EU-tiedon ja kansainvälisen osaamisen vahvistamiseksi.

Metsäalan kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut. Syinä ovat muun muassa EU:n lisääntyvä metsiä koskeva ilmasto- ja ympäristösääntely, metsäteollisuusyritysten tuotannon siirtyminen ulkomaille sekä Venäjän tuontipuuvirran tyrehtyminen. Uusi tilanne vaatii uudenlaista osaamista, todetaan Tapion koordinoiman Suomalaisen metsäosaamisen kansainvälistymisstrategia ja toimet sen toteuttamiseksi -hankkeen johtopäätöksissä. Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Hankkeen tulokset esiteltiin seminaarissa 19.3.2024.

Tapion asiantuntijat haastattelivat yli 40 metsäsektorin toimijaa ja liki 30 alan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijaa metsäalan kansainvälistymisen haasteista ja mahdollisuuksista. Haastattelujen perusteella monialaosaajille, jotka hallitsevat englannin lisäksi harvinaisempiakin kieliä, on tarvetta. Tulevien metsäosaajien kiinnostus kansainvälisiin tehtäviin on kuitenkin entistä vähäisempää.

”Kansainväliseen vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on ollut laskussa vuodesta 2017 lähtien. Opintotuen enimmäistukiaikaa ja yliopisto-opintojen enimmäismäärää on rajoitettu, mikä hankaloittaa ulkomailla toteutettavien harjoittelujen ja opiskelijavaihdon suorittamista”, kertoo senior advisor Pekka T. Rajala Tapiosta.

Hankkeen työryhmä esittää muutoksia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opintosisältöihin kansainvälisen työuran aloittamisen helpottamiseksi. EU-osaamisen vahvistamista tarvitaan kautta koko metsäalan. Vahva kansainvälinen yhteistyö turvaa Suomen metsäsektorin toimintaedellytyksiä.

”Kansainvälisten urien tukemiseen tarvitaan kannustimia, esimerkiksi stipendejä ja matalan kynnyksen harjoittelupaikkoja EU:n komissiossa sekä etujärjestöjen ja yritysten Brysselin-toimistoissa”, sanoo Rajala.

Tarvitaan työvoiman tuontia ja osaamisen vientiä

Ulkomaalaisen kausityövoiman saanti koettiin haastatteluissa mahdollisena pullonkaulana metsänhoitotöiden toteuttamiselle tulevaisuudessa. Työvoimapula Suomessa edellyttää ulkomaisen metsätyövoiman tuontia metsänhoito- ja puunkorjuutöihin. Helsingin Sanomien (10.3.2024) esiintuomat ulkomaisten metsätyöntekijöiden palkkaukseen liittyvät epäkohdat tulee ratkaista.

Suomalaisen metsäosaamisen vientiä tulisi edistää ja vahvistaa niillä aloilla, joilla suomalaista metsäosaamista jo viedään ulkomaille – ja lisäksi selvittää uusia potentiaalisia menestystarinoita. Metsien ja muiden luonnonvarojen kaukokartoitus, metsäkoneet ja -laitteet sekä digitaaliset tieto- ja ohjausjärjestelmät ovat Suomessa huipputasoa, ja tarjoavat maailmalle näytteitä suomalaisesta metsäosaamisesta parhaimmillaan. Esimerkiksi kansainvälisen metsäkoneenkuljettajakoulutuksen käynnistäminen Itämeren alueella on harkinnanarvoinen mahdollisuus.

Hankkeen toteuttaja on Tapio, ja hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. mmsaatio.fi

Lisätietoja

Pekka T. Rajala, p. 040 534 4611

Hankkeen tulokset esiteltiin seminaarissa 19.3.2024. Esitykset tulevat saataville tapahtuman verkkosivuille.

Lue lisätietoa hankkeen verkkosivuilta.

Perehdytysmateriaali metsäalan istutus- ja raivaussahatöihin on käytännönläheinen työopas metsätyöntekijöille. Opas on suunnattu erityisesti Suomessa työskenteleville ulkomaalaisille työntekijöille sekä heitä palkkaaville yrityksille. Sitä voidaan hyödyntää mm. työntekijöiden perehdytyksessä ja metsänhoitotöiden työohjeena. Metsänhoitotöiden toteutuksen lisäksi opas perehdyttää työturvallisuuden huomioimiseen sekä yleisiin Suomessa sovellettaviin työehtoihin ja ulkomaalaisen työntekijän velvollisuuksiin ja oikeuksiin. Opas on saatavilla suomen, englannin, viron, ukrainan ja venäjän kielillä. Tutustu oppaaseen