Metsäbiotalous tuo taloudellista turvaa ja työllisyyttä maakuntiin

Metsäbiotaloudella on vankka pohja Suomen kansantaloudessa. Se on viennin vahvimpia tukijalkoja, ja yksi maakuntien talouden peruspilareista. Metsäbiotalouden merkitys korostuu etenkin Itä-Suomessa. Metsäbiotalouden toimintaedellytykset ovat pysyneet suhteellisen vakaina viimeisen vuosikymmenen ajan. Viime vuosina metsäbiotalouden tuotannon tehokkuus on kasvanut, mikä näkyy työllisten määrän vähenemisenä. Metsäbiotalous tarjoaa ratkaisuja myös ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Metsäbiotalouden asema maakuntien taloudessa ja biotaloudessa on säilynyt tärkeänä. Metsäbiotalous työllisti vuonna 2022 suoraan noin 66 000 henkilöä, ja sen osuus Suomen tavaraviennin arvosta oli vajaa 20 prosenttia. Valtakunnallisesti selkeästi tärkein metsäbiotalouden toimiala vuonna 2022 oli massa- ja paperiteollisuus (mukaan lukien painaminen).

Tapion koostama Metsäbiotalouden arvoketjut maakunnissa -selvitys luo tilastotietoihin perustuen tuoreen kuvan metsäbiotalouden elinkeinojen taloudellisesta ja työllistävästä merkityksestä ja niiden kehityksestä. Selvitykseen on koottu tietoa metsäbiotalouden tuotoksesta, arvonlisästä, investoinneista, työllisyydestä ja palkansaajakorvauksista sekä niiden kehityksestä valtakunnallisesti vuosina 2012–2022 ja maakunnittain vuosina 2012–2021. Selvityksen on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö.

Tarkasteluajanjaksona metsäbiotalouden merkitys on tuotoksen, arvonlisäyksen, investointien ja viennin osalta säilynyt lähes ennallaan. Työllisten ja palkansaajakorvausten määrä on laskenut selvästi sekä absoluuttisesti että osuutena kansantaloudesta toimialan tehostumisen myötä. Maakunnissa työllistävä vaikutus on kuitenkin yhä merkittävä.

Metsäbiotalouden investointien kokonaismäärä on kasvanut, ja niiden osuus Suomen taloudesta on säilynyt lähes samalla tasolla kuin vuonna 2012. Kymmenessä maakunnassa metsäbiotalouden investointien määrä on kasvanut, ja kahdeksassa vastaavasti pienentynyt. Yksittäiset investoinnit voivat metsäbiotaloudessa olla miljardiluokkaa, joten myös vuotuiset vaihtelut ovat suuria. Esimerkiksi vuonna 2017 investointikäyrässä näkyvä piikki johtuu pääosin Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan investoinnista.

Metsäbiotalouden merkitys korostuu Itä-Suomessa

Metsäbiotalouden merkitys aluetaloudessa on lähes kaikissa maakunnissa tärkeä. Merkitys kuitenkin vaihtelee maakunnittain suuresti. Etenkin itäisessä Suomessa metsäsektorin merkitys korostuu. Metsäbiotalouden merkitys Etelä-Karjalan taloudelle on maakuntien vertailussa Suomen suurin. Suurta sen merkitys on myös Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa.

Metsäbiotalouden arvonlisäys on kasvanut erityisesti puutuoteteollisuudessa – sen arvo on kaksinkertaistunut yli 2 miljardiin euroon. Massa- ja paperiteollisuuden arvonlisä on edelleen selvästi suurin, mutta suhteellisesti sen osuus on pienentynyt. Maakunnista arvonlisäys kasvoi eniten Kymenlaaksossa (79 %).

Koko maassa metsäbiotalouden tuotos eli tuotettujen tuotteiden arvo on kasvanut 23 prosenttia (30,4 miljardia euroa) vuodesta 2012. Tuotos kasvoi eniten Pohjois-Karjalassa (70 %).

Uudellamaalla metsäbiotalous on euromääräisesti merkittävää, mutta sen merkitys aluetaloudessa on pieni. Uudenmaan lukuihin vaikuttaa metsäteollisuuden pääkonttoreiden sekä hallinnon ja tutkimuksen keskittyminen alueelle.

”Metsäbiotalouden merkitys on säilynyt vakaalla tasolla Suomen taloudessa, ja monessa maakunnassa sen merkitys on edelleen kasvanut. Selvityksen tulokset ovat tärkeitä maakuntien tulevaisuuden suunnittelussa, esimerkiksi vuonna 2025 laadittavien maakuntaohjelmien valmistelussa”, sanoo senior advisor Jouko Lehtoviita Tapiosta.

”Suomen Metsäsäätiö haluaa nostaa esiin metsäbiotalouden aluetaloudellisen merkityksen Suomessa. Tämä raportti ja kattavat maakuntakohtaiset tietopaketit tuovat metsäbiotalouden ajantasaiset avainluvut kaikkien ulottuville, ja toivottavasti niistä on hyötyä päätöksenteon tukena”, toteaa Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Metsäbiotalous osana biotaloutta ja kiertotaloutta on keskeinen toimiala Suomen kansantaloudelle. Biotalouden vienti on kolmannes koko Suomen viennistä, ja biotalouden sisällä metsätuotteet vastaavat yli 70 prosentista biotalousviennin arvosta. Hallitusohjelmassa Suomen metsät ja niiden kestävä käyttö sekä metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen nähdään tärkeänä osana ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Biotalousstrategiassa ja Kansallisessa Metsästrategiassa 2035 korostuvat biotalouden arvonlisän nostaminen ja kilpailukykyisen toimintaympäristön varmistaminen uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle Suomessa.

Metsäbiotalouden merkitys Suomessa – nostoja tuloksista

• Metsäbiotalouden tuotos Suomessa vuonna 2022 oli 33,1 mrd. € eli 6,2 % koko Suomen tuotoksesta.
• Metsäbiotalouden arvonlisäys Suomessa vuonna 2022 oli 10,9 mrd. € eli 4,6 % koko Suomen arvonlisäyksestä.
• Metsäbiotalouden työllisten määrä vuonna 2022 koko Suomessa oli 66 000 eli 2,4 % koko Suomen työllisistä.
• Metsäbiotalouden palkansaajakorvausten määrä vuonna 2022 koko Suomessa oli 3,1 mrd. € eli 2,5 % koko Suomen palkansaajakorvauksista.
• Metsäbiotalouden investoinnit olivat vuonna 2022 Suomessa yhteensä 1,43 mrd. € eli 2,2 % koko maan investoinneista.

Lisätietoja

Jouko Lehtoviita, jouko.lehtoviita@tapio.fi, p. +358 40 586 2134

Tutustu tuloksiin: Tapio.fi – metsäbiotalouden arvoketjut

Lataa raportti ja maakuntakohtaiset esitykset 

Selvitykseen on koostettu Tilastokeskuksen aluetilinpidosta saatujen tuoreimpien tietojen pohjalta maakunnittaiset metsäbiotalouden tietopaketit kaikkien käyttöön. Niissä on esitetty metsäbiotalouden tuoreimmat tunnusluvut (maakunnista vuonna 2021 ja koko Suomesta vuonna 2022) sekä tunnuslukujen muutokset vuodesta 2012 vuoteen 2021/2022. Aluetason merkittävyyden lisäksi raportissa on tarkasteltu metsäbiotalouden toimialojen merkitystä ja kehitystä kussakin maakunnassa. Tarkastelussa olleet metsäbiotalouden toimialat olivat metsänhoito, puunkorjuu ja keräilytuotteet, metsätalouden palvelut, metsien nettokasvu, puutuotteet sekä massa- ja paperiteollisuus. Tunnuslukuja konkretisoidaan metsäbiotaloudessa toimivien yritysten kuvauksilla.