Metsänhoidon suositukset uudistumassa – maakunnista koottiin tarpeet ilmastokestävyyden lisäämiseksi

Julkaistu, 22.06.2020

Suomalainen metsätalous on muutosten edessä, kun lämpenevä ilmasto kiihdyttää metsien kasvua, routaolot muuttuvat ja tuhoriskit kasvavat. Tapion järjestämät maakunnalliset pyöreä pöytä -tilaisuudet ja tutkijatyöpajat antoivat evästystä metsänhoidon suositusten laatijoille. Muutokseen ja riskienhallintaan toivotaan tukea, samoin lisätietoa metsänhoidon keinosta ilmastonmuutoksen hillintään. Etenkin suometsien ja maaperän käsittelyyn kaivataan lisää tietoa ja ohjeita.

Metsänhoidon suosituksia uudistetaan parhaillaan. Tavoitteena on ilmastokestävyyden lisääminen kiinteäksi osaksi metsänhoidon parhaita käytäntöjä. Tämä tarkoittaa sitä, että erilaisten metsien ja niissä käytettävien metsänhoitomenetelmien vaikutus ilmastonmuutokseen selvitetään ja kuvataan suosituksissa, samoin kuin menetelmät, joiden avulla voidaan aktiivisesti sopeuttaa metsiä muuttuviin olosuhteisiin.

Metsillä on suuri ja monipuolinen merkitys koko yhteiskunnalle, mikä edellyttää laajapohjaisuutta myös suositusten valmistelulta. Työhön osallistuu kiinteästi lähes 30 eri organisaatiota, joiden yhteinen osaaminen kattaa metsä-, luonto- ja ilmastotieteet, metsien monipuolisen käytön toimintatavat ja luonnonsuojelun. Työtä koordinoi Tapio maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta.

Metsätuhoriskit puhuttivat maakunnissa

Kevään aikana metsänhoidon suositusten pyöreissä pöydissä yli 50 yksityis- ja kuntametsien hoitajaa, metsäammattilaista ja ympäristönsuojelun asiantuntijaa ammensivat suositusten laatijoille maakunnallista tietoa alueen olosuhteista ja käytännön tarpeista suositusten uudistamiseksi.

Huoli metsätuhojen yleistymisestä on suuri kautta maan. Ilmaston muuttuessa kuivuus, tulvat, lumituhot ja myrskyt yleistyvät, juurikääpä leviää yhä pohjoisemmaksi ja kirjanpainajan aiheuttamat tuhot lisääntyvät. Puunkorjuu ja kuljetukset vaikeutuvat roudan puuttuessa. Näihin riskeihin on varauduttava heti, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa jo nykyisin kasvavaan puusukupolveen. Myös metsäluonto muuttuu, kun eteläinen lajisto siirtyy kykynsä mukaan kohti pohjoista.

“Maakunnista saatiin viesti, että hyvä metsänhoito on nyt entistäkin tärkeämpää, jotta metsät kestävät paremmin yleistyviä metsätuhoja. Yhtenä riskinhallintakeinona nähtiin sekapuustoisuuden lisääminen, joka vahvistaa samalla luonnon monimuotoisuutta”, kertoo metsänhoidon suositusten ohjausryhmän puheenjohtaja Olli Äijälä Tapiosta. “Ohjausryhmässä oltiin sekapuustoisuuden merkityksestä samaa mieltä, mutta jaettiin myös maakuntien huoli sorkkaeläintuhojen hallinnasta, kun lehtipuustoa lisätään.”

Metsänhoidon suosituksiin katsottiin tarpeelliseksi lisätä alueellisia ohjeistuksia. Uutena avauksena käsiteltiin Pohjois-Karjalasta esitettyä toivetta, että suosituksia annettaisiin myös tilanteisiin, kun tuho on jo tapahtunut. Suositukset esittelevät tällä hetkellä optimaalisia metsänhoidon ketjuja, eikä niissä neuvota, kuinka tuhojen tai virheratkaisujen seurauksia korjataan.

Metsien hoidolla voidaan hillitä ilmastonmuutosta

Metsien kasvun odotetaan kiihtyvän ilmaston lämmetessä, ja hiilinieluja voidaan edelleen vahvistaa tukemalla puuston kasvua hyvällä metsänhoidolla. Hiilivarastojen kestoa voidaan puolestaan parantaa muun muassa hillitsemällä metsätuhoja ja pidentämällä puuston kasvatusaikaa. Nämä aiheet keskusteluttivat sekä kevään valtakunnallisissa tutkijatyöpajoissa että maakuntien pyöreissä pöydissä. Molemmissa todettiin, että maaperästä ja sen hiilitaseen hoidosta on saatavilla liian vähän tutkittua tietoa. Samoin suometsien hoitoon ja vesiensuojeluun odotetaan tarkennuksia.

Selkeitä polkuja hyvään lopputulokseen

Metsänhoidon suositukset muodostavat käytännön standardin parhaista toimintamalleista, siksi niiden pitää olla hyvin perusteltuja. Metsänkasvatukseen ja hakkuisiin on tarjolla jo toistakymmentä perusvaihtoehtoa, joista uusimmat ovat erityyppisiä jatkuvan kasvatuksen malleja. Suositusten toivottiin pysyvän selkeinä myös uudistuksen jälkeen.

“Olen yhtä mieltä Lapin pyöreästä pöydästä tulleen viestin kanssa siitä, että metsänomistajille tulee tarjota valinnan varaa metsänhoitoon, mutta samalla tulee hyvään lopputulokseen johtavien polkujen olla selkeitä”, toteaa suositusten ohjausryhmän jäsen Satu Rantala maa- ja metsätalousministeriöstä.

“Maakunnissa ja alan ammattilaisilla on osaamista, joka on välttämätöntä saada mukaan samaan pöytään kuin viimeisin metsäntutkimustieto”, kiittää Rantala pyöreään pöytään osallistuneita.

Metsänhoidon suositukset uudistuvat 2023 mennessä

Ilmastokestävyyden istuttaminen osaksi metsänhoidon kokonaiskestävyyttä on laaja aihe, jota työstetään vaiheittain. Tänä vuonna valmistuu kooste ja analyysi ilmastoteemaisesta tutkimustiedosta sekä uudistetaan kuvaus kestävän metsänhoidon periaatteista Suomessa. Annettavista suosituksista käydään laaja vuoropuhelu, jossa etsitään yhteistä näkemystä tutkimusnäytön valossa. Ilmastokestävän metsänhoidon suositukset julkaistaan 2023, jolloin myös koko maan kattavat koulutukset uusien suositusten käyttöön voidaan aloittaa.

Lisätiedot

Liiketoimintajohtaja Olli Äijälä, Tapio Oy, puh. 040 582 9676, olli.aijala@tapio.fi

Neuvotteleva virkamies Satu Rantala, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 029 516 2045, satu.rantala@mmm.fi

Koottua tietoa pyöreän pöydän tapahtumista ja tutkijatyöpajoista sekä suositusten johto- ja ohjausryhmien kokoonpanot löytyvät Tapio.fi:stä sivulta Metsänhoidon suositusten uutiset ja tapahtumat.

Metsänhoidon suositukset toteuttaa kansallista metsästrategiaa. Palvelun tilaaja on maa- ja metsätalousministeriö.

Logot maa- ja metsätalousministeriö ja Tapio

  • Lisätietoa
  • Olli Äijälä

    Liiketoimintajohtaja, asiantuntijapalvelut

    olli.aijala(at)tapio.fi

    +358 40 582 9676

  • Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä