Metsien monimuotoisuuden turvaaminen: lehdot ja lehtipuut avainasemassa
2.5.2019
Suomen metsälajiston ja metsäluontotyyppien uhanalaisuus on merkittävässä määrin kaikkein ravinteikkaimpien metsäkasvupaikkojen, lehtometsien uhanalaisuutta. Lehtometsien tilan parantamiseen tarvitaan lisää huomiota talousmetsissä ja luonnonsuojelualueilla. Ennallistamisen ja luonnonhoidon asiantuntijaryhmä Metsä-ELO teki katsauksen lehtoihin ja lehtipuihin liittyvään tutkimustietoon. Työryhmä suosittelee uhanalaisen lehtoluonnon kartoituksia hoitotoimien priorisoinnin tueksi.
Lehdot ovat tärkeitä metsäelinympäristöjä yhtäältä niissä esiintyvän lajiston vuoksi (metsien uhanalaisista lajeista noin 45 % elää ensisijaisesti lehdoissa), mutta toisaalta myös monet lehtoluontotyypit ovat uhanalaisia.
Lehtojen osuus Suomen metsien kokonaispinta-alasta on melko vähäinen ja niiden esiintyminen on alueellisesti keskittynyttä. Kuitenkin lehtoluontotyyppien tilan parantamisella voidaan vaikuttaa myönteisesti hyvin suureen osaan uhanalaisia metsälajeja.
Lehtoja sekä lehtipuuvaltaisia lehtomaisia kankaita on hyödyllistä tarkastella yhdessä, sillä monen lajin elinympäristövaatimukset eivät ole sidoksissa juuri lehtoon kasvupaikkana vaan lehtipuustoon. Lehtojen luonnonhoidon ja suojelun merkitystä korostaa se, että lehdoissa esiintyy myös muiden metsätyyppien vaateliasta ja taantuvaa lajistoa.
Lehtoluonto ja lehtipuuvaltaiset elinympäristöt tarvitsevat nyt erityisen huomiomme. Metsä-ELO:n koosteissa on hyödyllistä tutkimustietoa ja asiantuntijanäkemyksiä kaikille elinympäristöjen tilan parantajille: niin politiikantekijöille, metsäammattilaisille kuin metsänomistajillekin. Metsä-Elo, Lehdot ja lehtipuut – viestejä päätöksentekoon (pdf) , Metsä-ELO muistio 10.1.2019
Esimerkkejä vaikuttamiskeinoista lehtojen ja lehtipuiden tilanteen parantamiseen:
- Elinympäristökartoitukset ja hoitotarpeen arviointi lehtokeskusten alueella
- Monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden lehtipuiden, kuten haapa, raita, ja lepät, jättäminen säästöpuiksi hakkuissa
- Peltojen metsitykseen liittyvän tutkimuksen ja käytännön toteutuksen ohjeistuksen lisääminen
Luonnonhoidon keinot lehtoluontotyyppien ja lehtipuiden lajiston turvaamisessa -webinaarin esitykset YouTubessa
Johdanto Metsä-Elo asiantuntijaryhmän webinaari ja teemakokous
Luonnonhoidon keinot lehtoluontotyyppien ja lehtipuiden lajiston turvaamisessa. Metsä-ELO webinaarin katsaus lehtoja ja lehtipuita koskevaan tutkimustietoon.
Lehdot uhanalaisten lajien elinympäristönä, Lauri Saaristo, Tapio
Lehtometsien merkitys Suomen lajien uhanalaisuudelle (vuoden 2010 uhanalaisuusarviointi tulosten mukaan). Lehtometsät ovat tärkeä elinympäristö uhanalaisille metsälajeille, erityisesti kovakuoriaisille, sienille ja perhosille. Lehtolajien merkittävimpinä uhanalaisuiden syinä esille nousevat puulajisuhteiden muutokset, metsien uudistamis- ja hoitotoimet, lahopuun väheneminen sekä vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen.
Lehtoluontotyyppien uhanalaisuus, poimintoja LUTU arvioinnin tuloksista, Marja Hokkanen, Metsähallitus
Lehtoluontotyyppien uhanalaisuus ja arviointiperusteet (vuoden 2018 luontotyyppien uhanalaisuusarviointi). Esityksessä käydään arviointikriteerit, luontotyyppien jaottelu ja arvioinnissa käytetty aineisto sekä poimintoja tuloksista.
Suomen metsien lehtipuut VMI-aineistoiston valossa, Antti Ihalainen, LUKE
Esitys on katsaus VMI:n taustaan, nykyisiin otanta- ja mittausmenetelmiin sekä viimeisimmän VMI:n tuloksin. Esityksessä tarkastellaan puuston kokonaistilavuuden kehitystä ja lehtipuiden tilavuuden muutoksia viimeisimmissä VMI-arvioinneissa.
Haavan seuralaislajisto koivuun verrattuna, Petri Keto-Tokoi, TAMK / Juha Siitonen, Luke
Esityksessä käydään läpi haavan ja koivun eroja sekä sitä, kuinka puulajien ominaispiirteet vaikuttavat niillä esiintyvään lajistoon.
Tutkimustuloksiaan haavan määrän, haapalahopuun ja kääväkäslajiston muutoksista Itä-Suomen vanhojen metsien suojelualueilla, Alwin Hardenbol ja Karoliina Hämäläinen, UEF
Esityksessä käydään läpi tutkimusta, jossa selvitettiin alueiden haapadynamiikkaa vuosien 1999 ja 2017 välillä. Tulosten mukaan elävien haapojen ja haapalahopuun määrä on vähentynyt alueilla merkittävästi. Lisäksi käydään läpi tutkimusta, jonka tulosten mukaan elävien haapojen määrä oli laskenut alueilla jonkin verran, mutta alueiden välillä esiintyi jonkin verran vaihtelua.
Metsitettyjen peltojen lajisto, Panu Halme, Jyväskylän yliopisto
Esityksessä käydään läpi tutkimustuloksia metsitettyjen peltojen monimuotoisuudesta sienten ja hyönteisten näkökulmasta.
Lisätietoa
Metsä-Elo, Lehdot ja lehtipuut – viestejä päätöksentekoon (pdf)
Metsä-ELO Metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon asiantuntijaryhmä
Monimuotoisuuden turvaaminen talousmetsissä – Metsäpolitiikkafoorumin loppuraportti