Mikä on metsäbiotalouden merkitys maakunnissa? Tulossa tuoretta tietoa

Metsäbiotalous kehittyy ja sen merkitys säilyy vahvana osana biotaloutta ja kiertotaloutta. Suomen Metsäsäätiö rahoittaa uutta selvitystä, joka kartoittaa metsäbiotalouden tuottamaa arvonlisää Suomessa. Päättäjille ja alan toimijoille kootaan ajantasaista tietoa sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla.

Tapio kokoaa maakunnittaiset metsäbiotalouden tuoreimmat tunnusluvut ja maakuntakohtaiset kuvaukset yhtenäiseksi tietopaketiksi Metsäsäätiön rahoittamassa Metsäbiotalouden arvoketjut -hankkeessa. Keväällä 2024 valmistuva tietopaketti kertoo metsäbiotalouden taloudellisen ja työllistävän merkittävyyden sekä viimeaikaisen kehityksen maakunnittain ja valtakunnallisesti.

”Metsäala tuottaa hyvinvointia koko Suomeen. On todella tärkeää, että metsäalan merkitys tunnetaan, ja että ajantasaista tietoa metsäalan merkityksestä hyödynnetään sekä valtakunnan tason että alueellisessa päätöksenteossa”, toteaa Metsäsäätiön toimitusjohtajan sijainen Matti Mäkelä.

Tietopaketissa kuvataan metsäbiotalouden eri toimialojen merkitys kussakin maakunnassa. Tarkasteltavana ovat metsänhoito, puunkorjuu, metsätalouden palvelut, puuston nettokasvu, puutuotteet sekä massa, paperi ja kartonki. Käytettävät muuttujat ovat tuotos, arvonlisäys, työllisyys, palkansaajakorvaukset sekä investoinnit. Tuoreimmat luvut saadaan Tilastokeskuksen aluetilinpidosta.

”Edellinen selvitys valmistui vuonna 2021 ja sen jälkeen metsäbiotalous on monipuolistunut ja muuttunut.  Erityisen mielenkiintoista on nähdä tapahtuneet muutokset ja metsäbiotalouden muutostrendit. Selvitys antaa tärkeää tietoa maakuntien kehittämiseen ja maakuntaohjelmien päivitykseen”, sanoo senior advisor Jouko Lehtoviita Tapiosta.

Metsäbiotalous tuo hyvinvointia Suomeen

Biotalouteen panostaminen on ollut keskeinen osa metsäpolitiikkaa. Nyt 2023 aloittaneen hallituksen ohjelmassa Suomen metsät ja niiden kestävä käyttö sekä metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen nähdään tärkeänä osana ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Hyvin kasvavat metsät tuottavat uusiutuvaa raaka-ainetta, jolla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita, ja toimivat myös tärkeänä hiilinieluna.

Uusiutuvaan, kotimaiseen raaka-aineeseen perustuvaa teollisuutta tarvitaan, kun siirrytään kohti puhtaampaa yhteiskuntaa. Kannattavan metsätalouden mahdollistamat ja maailmalla kysytyt bio- ja kiertotalousratkaisut tuovat hyvinvointia Suomeen. Tänä vuonna aloittaneen metsäbiotalouden tiedepaneelin yksi keskeinen teema tulee olemaan metsäbiotalouden arvonlisän kasvattaminen. Tämän tavoitteen saavuttamisessa ja toimeenpanossa tarvitaan myös tuoretta taustatietoa taloudesta.

Vuonna 2022 päivitetyssä biotalousstrategiassa heijastuvat metsien käytön lisääntyneet paineet muuttuvalle metsäraaka-aineiden käytölle. Biotalousstrategian päätavoitteena on biotalouden arvonlisän nostaminen. Biotalouden arvonlisä oli 26 mrd euroa vuonna 2019. Strategian tavoitteena on kiihdyttää biotalouden arvonlisän 3 %:n vuosikasvutaso 4 %:iin. Mikäli biotalousstrategian tavoite toteutuu, biotalouden arvonlisä on 50 mrd euroa vuonna 2035.

Biotalousstrategiassa ja kansallisessa metsästrategiassa (KMS2035) korostuvat biotalouden arvonlisän nostaminen ja kilpailukykyisen toimintaympäristön varmistaminen uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle Suomessa. Näitä tukee ajankohtainen alueellinen taloustieto metsäbiotaloudesta.

Metsäbiotalouden arvoketjujen merkitys Suomessa ja maakunnissa -hanke

Suomen Metsäsäätiö