Suomen metsät kohtaavat ilmaston, joka voi nostaa tuhoriskin aivan eri tasolle – uusi selvitys kokoaa ilmastofaktat

Ilmatieteen laitos on koonnut tämänhetkisen tietämyksen ja arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomessa metsänhoidon näkökulmasta. Lämpeneminen voi Suomessa tarkoittaa jopa yli viittä astetta kuluvan vuosisadan aikana, jos kansainvälisissä ilmastotavoitteissa epäonnistutaan. Tällä olisi metsillemme arvaamattomia vaikutuksia erityisesti tuhoriskien kannalta. Tehty selvitys on osa metsänhoidon suositusten uudistamista.

Tapion Ilmatieteen laitokselta tilaama raportti Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa metsänhoidon näkökulmasta kokoaa tutkimustiedon ja antaa eväitä metsänhoidon suositusten uudistamiseen ilmastokestävyyden näkökulmasta.

Suomessa lämpeneminen on nopeampaa kuin maapallolla keskimäärin

Selvityksessä todetaan, että Suomessa lämpötila on tähän mennessä noussut noin kaksi kertaa enemmän kuin maapallolla keskimäärin, ja myös jatkossa lämpenemisen ennakoidaan olevan maapallon keskimääräistä lämpenemisvauhtia nopeampaa. Pahimman skenaarion mukaan Suomen ilmasto voisi vuoteen 2100 mennessä lämmetä yli viisikin astetta lisää nykyisestä. Talvella lämpötilojen ennustetaan nousevan noin 1,5–2-kertaisesti sen mitä kesällä.

Metsien ilmastokestävyyttä on syytä ryhtyä vahvistamaan metsänhoidon keinoin heti, sillä metsän näkökulmasta seuraavat 80 vuotta on lyhyt aika. Tänään tehtävillä metsänhoidon ratkaisuilla vaikutetaan tulevaisuuden metsien rakenteeseen ja siihen, miten metsät pystyvät sopeutumaan muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin ja tuhoriskeihin. Metsien avulla voidaan myös hillitä ilmastonmuutosta vahvistamalla hiilinieluja ja korvaamalla fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla.

Metsänomistajan kannattaa ennakoida tuhoriskit

Selvitys vahvistaa, että ilmastonmuutos voi lisätä Suomen metsien kokonaiskasvua, mutta myös metsätuhoriskien uhka voimistuu selvästi. Tämä tuo epävarmuutta metsien elinvoimaisuudelle, erityisesti kuusimetsille.

”Tuhoriskien muutoksiin kannattaa varautua pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi hyönteistuhojen riski voi vuosikymmenten aikana muuttua paljonkin ja tänään epätodennäköiseltä tuntuva tuho voi olla hyvinkin todennäköinen 50 vuoden päästä”, kertoo tutkija Ilari Lehtonen Ilmatieteen laitokselta. ”Muuttuviin tuhoriskeihin kannattaa varautua esimerkiksi puulajivalintoja miettiessä. Kuusi ei hyödy lämpenemisestä samalla tavalla kuin muut puulajit ja on lisäksi altis monille metsätuhoille.”

Metsien hiilinieluja ja hiilivaraston kestävyyttä voidaan vahvistaa useilla metsänhoidon keinoilla. Muuttuva ilmasto edellyttää koko metsäalalta ennakoivaa varautumista ja tuhoriskien entistä parempaa hallintaa. Talvien muuttuminen leudommiksi asettaa uusia haasteita myös puunkorjuuseen ja logistiikkaan.

Riskien hallinta on olennainen osa metsänhoidon suosituksia

Metsänhoidon suosituksissa kuvataan useita metsänhoidon vaihtoehtoja, joista metsänomistaja voi valita itselleen ja metsänsä tilanteeseen parhaiten sopivat. Menetelmiä esitellään kokonaiskestävän metsänhoidon teemojen kautta, esimerkiksi miten toimenpiteet vaikuttavat taloudelliseen tulokseen, vesistöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. Ilmastokestävyys on uusi näkökulma tähän kokonaisuuteen. Nyt valmistunut selvitys ilmastotieteellisestä tutkimusnäytöstä antaa eväitä täydentää suosituksia, jotta riskejä olisi helpompi hallita.

”Metsien hyvän kasvun varmistaminen, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen sekä taloudellinen tulos ovat metsänomistajille tärkeitä tavoitteita. Metsänomistajat kaipaavat tietoa, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa metsiin, ja millainen metsänhoito on kaukaa viisasta”, kertoo metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo Tapiosta.

Metsänhoidon suosituksiin tarvitaan uusia vaihtoehtoja sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen että ilmastonmuutoksen hillintään. On tärkeää kuvata, millä eri tavoin metsänomistaja voi toteuttaa ilmastoon liittyviä tavoitteitaan metsänhoidon avulla.

Metsänhoidon suositukset uudistetaan ilmastofaktojen pohjalta

Sääolosuhteiden, kuten lämpösumman, sademäärien, ilman hiilidioksidipitoisuuden sekä tuulisuuden muutokset tulevat vaikuttamaan suomalaiseen metsämaisemaan voimakkaasti lähivuosikymmeninä.

Metsänhoidon suosituksia uudistetaan parhaillaan metsä- ja ympäristöalan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tiedon käyttäjien yhteistyönä. Tavoitteena on, että metsänhoidon suosituksista metsänomistajat ja alan ammattilaiset saavat jatkossa entistä tarkempaa tietoa, kuinka metsänhoidon päätöksillä voi vaikuttaa metsien kasvuun, hiilensidontaan, hiilivarastoon, elinvoimaisuutta vahvistavaan luonnon monimuotoisuuteen sekä taloudelliseen tulokseen. Suositusten odotetaan myös kuvaavan, mitä vaikutuksia päätöksillä on eri aikaväleillä.

Metsänhoidon suositukset uudistuvat myös esitystavaltaan, kun www.metsanhoidonsuositukset.fi -palvelu julkaistaan keskiviikkona 23.9.. Uusi palvelu tukee yhteiskunnan digitalisoitumista tarjoamalla verkkosivuston lisäksi myös avoimen rajapinnan tiedonsiirtoon hyödynnettäväksi metsäalan tietojärjestelmissä.

Lisätietoja:

Raportti Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa metsänhoidon näkökulmasta

Karttakuvat: Ilmastonmuutoksen vaikutuksia puiden kasvuun ja metsiä uhkaaviin keskeisiin riskitekijöihin RCP4.5-ilmastonmuutosskenaarion toteutuessa (pdf)

Metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo, puh. 040 192 1874, kalle.vanhatalo(at)tapio.fi

Tutkija Ilari Lehtonen, puh. 050 380 2870, ilari.lehtonen(at)fmi.fi 

Metsänhoidon suositukset kokoaa parhaat keinot suomalaisen metsän kestävään hoitoon. Se on kokoelma tutkimusnäyttöön ja käytännön kokemuksiin perustuvia riippumattomia suosituksia. Metsänhoidon suositukset on maa- ja metsätalousministeriön tarjoama palvelu suomalaiselle metsätaloudelle ja osa kansallisen metsästrategian tavoitteiden toteutusta.

Tapion ja Ilmatieteen laitoksen tiedote 21.9.2020