Tuhkan kierrätys happamilla rannikkoalueilla on mahdollisuus, jonka tutkimiseen kannattaa panostaa

Happamat vesistöpäästöt ovat ongelma rannikon happamilla sulfaattimailla. Vesiensuojelua ja kiertotaloutta edistävässä HaSuMetsä-hankkeessa testattiin puu- ja turvetuhkan käyttöä valumavesien happamoitumisen ennaltaehkäisijänä ja metsän kasvun vauhdittajana. Tavoitteena oli saada ravinteet kiertoon, ei vesistöön. Puu- ja turvetuhkaa levitettiin koealoille ja sen vaikutuksia tutkittiin kahden vuoden ajan. Tutkimusjakso osoittautui liian lyhyeksi, koska tuhka on hidasliikkeinen ja sen vaikutuksia pitää selvittää pidemmän ajan.

Tutkimushankkeiden kesto on lyhentynyt. Kahden – kolmen vuoden jakso on liian lyhyt sellaisissa tutkimuksissa, missä toimenpiteiden vaikutukset ilmenevät hitaasti. Tästä syystä muun muassa tuhkalannoituksiin liittyviä luotettavia tuloksia ei saada aikaan lyhyessä ajassa.

HaSuMetsä-hankkeessa (Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla) tutkittiin vuosien 2018-2020 aikana voidaanko tuhkalla ehkäistä valumaveden happamuutta happamilla sulfaattimailla. Suomessa on noin 230 000 hehtaaria metsätalouden maata happamien sulfaattimaiden esiintymisalueella. Näiden alueiden maanmuokkaus voi aiheuttaa happamia päästöjä vesistöihin. Tuhkalannoituksen mahdollisia happamuutta vähentäviä vaikutuksia tutkittiin hankkeen kahden kohteen koealoilla, joille levitettiin tuhkaa metsänuudistamisen yhteydessä. Vedenlaatua sekä kasvillisuuden kehittymistä seurattiin kaksi vuotta. Kaksivuotisen tutkimuksen perusteella ei voida kuitenkaan todentaa tuhkankäsittelyn hyötyjä ja jatkoseurantaa tarvitaan.

HaSuMetsä -hankkeen tuloksista lisää tietoa Tuhkan käyttöä metsänkäsittelyn yhteydessä testattiin happamilla sulfaattimailla -artikkelista. 

Monta hyvää syytä jatkaa tuhkan vaikutusten tutkimista

Vesiensuojelu – puhtaammat vedet

• Tuhkaa voidaan mahdollisesti käyttää happamoitumisen ennaltaehkäisyssä.
• Happamoituminen on ongelma, jonka vähentämisestä hyötyvät kalastajat, vesien eliöstö, metsänomistajat ja tuhkantuottajat.
• Vesieliöstön monimuotoisuus ja vesiekosysteemit hyötyvät kokonaisuutena hyvien ympäristöolosuhteiden ylläpitämisestä metsätaloustoimenpiteistä huolimatta.

Ravinteet kiertoon ei veteen

• Tuhkasta saadaan kierrättämällä metsälannoitetta, joka korvaa keinolannoitteita.
• Kierrättämällä tuhkan ravinnesisältö metsälannoitteena pystytään korvaamaan keinolannoitteiden käyttöä.

Kiertotalouden edistäminen

• Tuhkan lähikierrätys voi mahdollistaa arvokkaiden ravinteiden hyödyntämisen ja happamuuden ennaltaehkäisyn kustannustehokkaasti.
• Tuhkasta kierrätetään vain pieni osa, lähituhkaa kierrättämällä voidaan saada arvokkaat raaka-aineet hyötykäyttöön kustannustehokkaasti.
• Tuhkaa syntyy paljon ja sen kierrätyksen kehittämisellä on suuri merkitys kiertotalouden kannalta. Tuhkasta pitäisi saada entistä suurempi osa hyötykäyttöön, sen sijaan, että sitä kuljetetaan kaatopaikoille.

Tutkimusta kannattaa jatkaa ja selvittää, miten tuhkalla voidaan ehkäistä happamalla sulfaattimaalla toteutetun metsänuudistamisen yhteydessä valumaveteen muodostuvaa happamuutta, ja ovatko mahdolliset myönteiset vaikutukset pitkäaikaisia.

Lisätietoa

Tuhkan käyttöä metsänkäsittelyn yhteydessä testattiin happamilla sulfaattimailla -artikkelista.