Tuhkan käyttöä metsänkäsittelyn yhteydessä testattiin happamilla sulfaattimailla

Julkaistu, 11.12.2020

HaSuMetsä-hankkeessa tutkittiin voidaanko metsänkäsittelyn yhteydessä tuhkalla vaikuttaa valumaveden happamuuteen happamilla sulfaattimailla ja samalla edistää metsän kasvua sekä lähituhkan kierrätystä. Tuhka vaikuttaa hitaasti, joten pidempi seurantajakso tarvitaan vaikutusten arviointiin.

Tuhkalannoitusta testattiin kahdella kohteella

Tuhkan vaikutuksia on seurattu kahdella kohteella Alavetelissä Kiimakorvessa ja Yli-Iissä Ahvensuolla. Kiimakorven metsänuudistusalalle tehtiin hakkuu, tuhkalannoitus, maanmuokkaus, kuusen- ja männyntaimien istutus. Käsittelyinä Kiimakorvelle toteutettiin irtotuhkalannoitus, rakeistetulla tuhkalla lannoitus ja käsittelemätön eli kontrollikoeala. Ahvensuon turvetuotannosta poistettu ala tuhkalannoitettiin ja jätettiin metsittymään luontaisesti. Seuranta aloitettiin ennen toimenpiteitä vuoden 2018 syksyllä. Molempien kohteiden toimenpiteet tehtiin kevättalvella ja keväällä 2019, minkä jälkeen koealoilla seurattiin vedenlaatua jatkuvatoimisen mittauksen ja vesinäytteiden avulla 2020 syksyyn asti, jolloin tehtiin myös taimikko- ja kasvillisuusinventoinnit.

Turvetuotannosta poistetulla alalla viitteitä tuhkan toivotuista vaikutuksista

Vanhoilla turvetuotantoalueilla tehdyissä testeissä oli nähtävissä viitteitä toivotusta pH-muutoksesta valumavedessä tuhkalannoituksen jälkeen. Normaalimetsätalousalueella vaikutuksia ei näkynyt näin lyhyellä seurantajaksolla.

Ahvensuolla oli viitteitä tuhkan toivotuista vaikutuksista vesien happamuuden hallinnassa. Kasvillisuuskartoituksen perusteella Ahvensuon rakeistetun tuhkan käsittelyn koealalla oli runsaammin sarakasveja ja heiniä sekä sammalia kuin Kiimakorven vastaavan käsittelyn koealalla. Luontaisesti metsittymään jätetyllä Ahvensuolla oli varpuja ja puita vähemmän kuin Kiimakorvessa. Lisäksi paljaan turvepinnan osuus oli Ahvensuolla noin 30 % suurempi kuin Kiimakorvessa. Ahvensuon luontaisesta metsittymisestä noin vuoden seurantajakson perusteella ei voitu kuitenkaan tehdä mitään johtopäätöksiä.

Kiimakorvessa tehtiin kasvillisuuskartoituksen lisäksi taimikkoinventointi ympyräkoealoihin perustuen. Kiimakorvessa runsain kasvillisuus ja suurin elävien istutuskuusien määrä oli irtotuhkakäsittelyn koealalla ja vähäisin kontrollikoealalla. Eroa elävien istutuskuusien runkolukujen välillä oli noin 550 kpl/ha. Irtotuhkakäsittelyn koealalla oli myös runsaimmin luontaisia taimia.

Kiimakorven koealoilta otetuista vesinäytteistä analysoitiin ravinteiden ja hivenaineiden pitoisuuksia. Tulosten perusteella tuhkakäsittelyillä ei kahden vuoden havaintojakson kuluessa voitu todeta happamuutta neutraloivia vaikutuksia. Kesällä 2019 oli myös poikkeuksellisen kuivaa. Käsittelyjen väliset erot voivat selittyä muillakin tekijöillä kuin tuhkalannoituksella. Happamuutta kuvaavat tunnukset päinvastoin jopa lievästi voimistuivat tuhkakäsittelyjen seurauksena. Myös usean ravinteen ja metallin pitoisuudet nousivat tuhkakäsitellyillä aloilla suuremmiksi kuin kontrollialueella, mitä todennäköisimmin tuhkan sisältämien alkuaineiden liukenemisen seurauksena.

“Tuhkan vaikutusten seuranta edellyttää todella pitkäaikaista seurantaa”, toteaa projektipäällikkö Samuli Joensuu Tapiosta.

Happamien sulfaattimaiden tunnistaminen on haasteellista

Suomessa sulfidisedimentit ovat kerrostuneet pääasiassa viime jääkauden jälkeisten itämerivaiheiden aikana. Niitä esiintyy ns. Litorinameri-vaiheen korkeimman vesirajan alapuolisella alueella koko rannikkovyöhykkeellämme. Sulfidisedimenttejä on noussut maankohoamisen seurauksena merenpinnan yläpuolelle. Ojien kunnostuksen seurauksena pohjavedenpinta laskee ja voi paljastua sulfidipitoista maata, jolloin maaperän sulfidimineraalit hapettuvat ja muodostavat rikkihappoa. Sateiden ja sulamisvesien aiheuttamien valumien mukana sulfaattimaiden hapettumistuotteet huuhtoutuvat vesistöihin. Happamuuskuormitus voi heikentää pintavesien ekologista ja kemiallista tilaa, jolloin eliöstö kärsii.

Happamien sulfaattimaiden tunnistaminen on haasteellista ja riskialueilla metsätalouden harjoittaminen vaatii erityistä suunnittelua.

 “Ainakin Pohjanmaalla, missä maa on tasainen ja ojitus on edellytys metsätalouden harjoittamiseen, nousevat haasteet selkeimmin esiin ojitushankkeiden suunnittelussa. Sekä suunnittelijat että urakoitsijat odottavat järkevää tukimenetelmää, koska muuten ojitushankkeet jäävät helposti tekemättä tai metsänomistajien maksettavaksi”, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Nina Jungell Suomen metsäkeskuksesta.

Hankkeessa tehtiin Lounais-Suomen alueella pienimuotoinen selvitys siitä, voiko GTK:n happamien sulfaattimaiden kartoitusaineistoa soveltaa metsätalouden käyttöön. Alueilta, joissa esiintyy GTK:n yleiskartoitusaineiston perusteella hapanta sulfaattimaata, otettiin maaperänäytteitä ja selvitettiin, onko alue hapanta sulfaattimaata. Selvityksen perusteella GTK:n aineisto antaa viitteitä happaman sulfaattimaiden olemassaolosta, mutta aineisto ei suoraan sovellu metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä happamien sulfaattimaiden tunnistamiseen. GTK:n aineistossa on liian vähän metsätalousalueilta tehtyjä havaintoja.

HaSuMetsä-hanke

Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla (HaSuMetsä) -hankkeen tavoitteena on ollut selvittää, voidaanko tuhkalla ehkäistä valumaveden happamuutta. Tavoitteena on ollut edistää metsänuudistus- ja turvetuotantoalueiden vesiensuojelua ja toisaalta myös puuston kasvukuntoa.

HaSuMetsä on ympäristöministeriön rahoittama vesien- ja merenhoidon kärkihanke. Lisäksi hanke on toteuttanut hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön –kärkihanketta. Hanke on toteutettu Tapion, Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen Metsäkeskuksen yhteistyönä. Muut yhteistyötahot ovat olleet Turveruukki Oy, Oulun Energia Oy, Ecolan Oy, Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Länsi-Suomi sekä Turun ammattikorkeakoulu.

Loppuraportti julkaistaan joulukuussa HaSuMetsä-hankkeen sivulla

 

 

  • Lisätietoa
  • Samuli Joensuu

    Vesiensuojelun johtava asiantuntija

    samuli.joensuu(at)tapio.fi

    +358 40 534 1043

  • Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä