Ennallistamisasetuksen toteutus edellyttää yritysten luontotyön merkittävää lisäämistä – tuore selvitys ehdottaa uusia rakenteita työn vauhdittamiseksi

Ennallistamisen rahoituksen buustaus ‑hankkeen tulokset osoittavat, että yksityisen sektorin nykyinen panostus vapaaehtoisiin luonnon tilaa parantaviin toimiin on Suomessa kaukana arvioiduista EU:n ennallistamisasetuksen toteuttamisen kustannuksista. Selvityksen suosituksissa esitetään keskitetyn katalyyttiorganisaation perustamista yksityisen sektorin vapaaehtoisen luontotyön vauhdittamiseksi.

Tapio Oy:n maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta toteuttamassa hankkeessa selvitettiin, millaiset mahdollisuudet yksityisellä sektorilla on osallistua ennallistamisasetuksessa tarkoitettujen toimenpiteiden, kuten suojelun, ennallistamisen ja luonnonhoidon rahoittamiseen. Valmistunut selvitys tukee kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua ja tarjoaa uutta tietoa yksityisen sektorin rahoituspotentiaalista sekä keinoista yksityisen sektorin kokemien haasteiden poistamiseksi.

Selvityksessä kerättiin yksityisen sektorin, eli suuryritysten (> 250 työntekijää), rahoituslaitosten, vakuutusyhtiöiden ja säätiöiden näkemyksiä luontotyöstä haastattelemalla sata näissä organisaatioissa toimivaa henkilöä.

”Haastatteluiden perusteella muodostui kattava kuva motivaatiotekijöistä ja haasteista luontotyön toteutukselle organisaatioissa. Yritysten vapaaehtoisen luontotyön volyymin kasvattaminen edellyttää valtiolta toimenpiteitä luontotyön esteiden ja hidasteiden poistamiseksi”, kertoo Tapio Oy:n liiketoimintajohtaja Olli Äijälä.

Yritysten motivaatiota luontotyöhön lisäävät erityisesti selkeät ja ennakoitavat pelisäännöt, taloudelliset kannustimet sekä mahdollisuus osoittaa luontotoimien vaikuttavuus luotettavasti.

Vapaaehtoinen luontotyö – paikallisesti merkittävää, mutta vielä suuressa kuvassa riittämätöntä

Hankkeen tulosten mukaan yritysten luontotyö painottuu tällä hetkellä vahvasti lainsäädännön edellyttämiin toimiin, kuten YVA-prosesseihin ja lupaehtojen täyttämiseen. Näiden tarkoitus on pääosin estää tai vähentää toiminnan luontohaittoja. Yritysten vapaaehtoiset, luonnon tilaa parantavat luontoteot ovat puolestaan useimmiten yksittäisiä ja pienialaisia hankkeita, vaikkakin niillä voi olla paikallisesti iso merkitys luonnolle. Hankkeessa toteutetun kyselyn vastausten perusteella keskimääräinen suomalainen suuryritys käyttää vuosittain joitain kymmeniä tuhansia euroja vapaaehtoiseen luontotyöhön. Skaalattuna koko Suomen tasolle, vapaaehtoisen luontotyön osuus on vain murto-osa, 0,01 %, suuryritysten vuosittaisesta liikevaihdosta.

Julkisuudessa esitetyt arviot ennallistamisasetuksen tuomasta lisärahoitustarpeesta ovat satoja miljoonia euroja vuosittain (maa- ja metsätalousministeriö, 2026). Hankkeen keskeinen johtopäätös on, että ilman toimenpiteitä motivaatiotekijöiden lisäämiseksi ja esteiden poistamiseksi, yksityisen sektorin rooli kustannusten kattamisessa ja luonnon tilan laajamittaisessa parantamisessa jää tavoitteeseen suhteutettuna marginaaliseksi.

Yksityinen sektori näkee valtion roolin merkittävänä

Selvityksessä tunnistettiin kasvavaa kiinnostusta vapaaehtoiseen luontotyöhön. Monet organisaatiot kehittävät jatkuvasti omaa toimintaansa, mutta rahoituspotentiaalin realisoimiseksi tarvitaan runsaasti toisiaan tukevia toimia ja julkisen sektorin aktiivista roolia. Samaan aikaan yleinen taloustilanne sekä organisaatioiden resurssien ja osaamisen puutteet hidastavat toimintaa, vaikka motivaatiota luontotyölle olisi.

”Tunnistimme selvitystyössä toimia, joiden avulla yksityiseltä sektorilta tulevaa rahoitusta voitaisiin lisätä”, toteaa hankkeen projektipäällikkö, kehitys- ja vastuullisuusjohtaja Hanna-Leena Tevä Tapio Oy:stä. ”Suurimmiksi esteiksi vapaaehtoisen luontotyön laajentamiselle nousivat resurssien puute, luontohyötyjen mitattavuuden ja todennettavuuden haasteet sekä viherpesun pelko.”

Lainsäädännön merkityksen ja valtion näyttämän esimerkin rinnalle nousi toive taloudellisille vaikuttaville kannustimille sekä toimintamalleille, jotka helpottavat rahoittajien ja maanomistajien kohtaamista ja luonnonarvomarkkinoiden käynnistymistä. Lisäksi toivottiin toimia mm. osaamisen parantamiseksi, yhtenäisten prosessien luomiseksi ja laadunvarmennuksen käytänteiden rakentamiseksi. Mahdollisen lisäsääntelyn osalta korostettiin tasapuolisuutta koko arvoketjulle ja talousvaikutusten tarkkaa arviointia.

Katalyyttiorganisaatio tukemaan markkinoiden käynnistymistä

Keskeisenä suosituksena selvityksessä esitetään keskitetyn katalyyttiorganisaation perustamista. Alkuvaiheessa organisaation tehtävä olisi vauhdittaa luonnonarvomarkkinoiden kehittymistä käynnistämällä hankkeita ja kanavoimalla rahoitusta, kehittää osaamista, luoda yhteisiä toimintamalleja, parantaa laatua ja lisätä luottamusta markkinaan.

Katalyyttiorganisaation perustamiseksi esitetään valtion innovatiivisen hankinnan käynnistämistä, johon sisältyisi organisaation kehittäminen alkuvaiheessa. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on markkinaehtoinen järjestelmä, jossa ennallistamista ja luonnon tilaa parantavia toimia rahoitetaan laajasti sekä julkisista että yksityisistä lähteistä.

Lisätietoja

• Ennallistamisen rahoituksen buustaus -hankkeen verkkosivu
• Raportti: Yksityisen sektorin mahdollisuudet ja esteet ennallistamisen rahoittamiselle
• Lisätietoja ennallistamisasetuksesta maa- ja metsätalousministeriön sivuilla