Varsinais-Suomen metsäihmiset ensimmäisinä Metsänhoidon suositusten pyöreässä pöydässä: meidän pitää sopeutua kunnon talvien puuttumiseen

Kansallisia metsänhoidon suosituksia ollaan uudistamassa metsä- ja ympäristöalan yhteistyönä. Tavoitteena on välittää yhä tarkempaa tietoa metsänomistajille ja metsäalan ammattilaisille ilmasto-olosuhteiden muutokseen varautumisesta ja ilmastonmuutoksen hillinnän keinoista. Tapion kokoamissa Metsänhoidon suositusten pyöreä pöytä -tapaamisissa kerätään suositustiedon käyttäjiltä oman maakunnan erityistarpeita ja näkemyksiä. Ensimmäinen pyöreä pöytä kokosi yhteen Varsinais-Suomen metsäihmisiä 22. huhtikuuta verkon välityksellä.

Metsänhoidon suositusten pyöreä pöytä -tapaamisessa arvioitiin, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Varsinais-Suomen metsiin ja metsätalouteen. Tavoitteena oli myös kartoittaa teemoja, joihin suositusten uudistamisessa pitäisi kyetä vastaamaan. Koolle oli kutsuttu 11 alueen metsä- ja luontotoimijaa sekä metsänomistajia, jotka hyödyntävät suosituksia käytännön metsätyössä, neuvonnassa ja oman metsän hoitopäätöksissä.

Roudaton talvi uhkaa ja metsälajisto muuttuu

Pyöreässä pöydässä arvioitiin, että Varsinais-Suomen yhä leudommat talvet tulevat olemaan iso haaste paikalliselle metsätaloudelle. Routa ei koveta maata  entiseen tapaan, mikä aiheuttaa ongelmia puunkorjuussa. Metsäteillä kelirikkokaudet voivat olla pitkiä. Positiivista on, että metsureiden työkausi voi pidentyä nykyisestä lumimäärien vähentyessä. Puuston kasvuvauhdin ennustetaan paranevan, mutta toisaalta tuholaisriskin kasvavan.

Alueen metsälajiston uskotaan muuttuvan, kun ilmasto muuttuu lehtipuille suotuisammaksi. Rehevät kasvustot voivat vahvistaa peurojen ja villisikojen elinoloja ja siten taimikkotuhoja. Osa metsälajeista tulee vetäytymään pohjoisemmaksi, mikä köyhdyttää monimuotoisuutta. Kuivat kesät saavat kuusikot kärsimään ja lisäävät paloriskiä. Sekapuustoisuuden suosimista metsänhoidossa pidettiin hyvänä asiana, mutta samalla pohdittiin, onko kaikelle puulle tulevaisuudessa ostajia? Lisääntyviin tuhohyönteisiin ja metsätuhoihin pitää varautua selvästi nykyistä paremmin.

Metsänhoidon suositusten laatijoita kehotettiin tutustumaan Baltian olosuhteisiin ja toimintamalleihin, sillä vastaavan ilmaston odotetaan tulevan myös Lounais-Suomeen. Myös puuston harvennusmallien ajantasaisuus pitäisi varmistaa metsätuhot huomioiden.

Varsinais-Suomessa metsänhoito on pienipiirteistä

Pyöreän pöydän osallistujat arvioivat alueen metsien hyödyntämistä. Hyvänä pidettiin sitä, että metsänhoito on pienipiirteistä ja että metsiä hoidetaan yhä monipuolisemmin. Kaavamaisia neuvoja ei enää anneta metsänomistajille niin paljon kuin ennen. Ikäluokaltaan nuorien metsien nähtiin olevan alueella hyvin hoidettuja. Erityispiirteenä mainittiin alueen muinaisjäännökset ja liito-oravat. Niiden huomioinnin katsottiin olevan metsien käsittelyssä hyvällä tasolla.

Pyöreän pöydän tilaisuuden vetänyt metsänhoitaja Kalle Vanhatalo Tapiosta on tyytyväinen tapahtuman antiin: “Varsinais-Suomen toimijoilta saadut tiedot ja näkemykset auttavat laatimaan suosituksia, jotka istuvat parhaiten käytännön elämään juuri tällä alueella, mutta myös valtakunnallisesti”.

“Suositusten valmisteluun kuuluva avoin keskustelu vaikeistakin aiheista jäi verkkotyöskentelyn menetelmistä johtuen hieman lyhyeksi, mutta debattia jatketaan varmasti. Tavoitteena on metsänhoidon parhaat keinot kokoavat suositukset, jotka on yhteisesti sellaisiksi hyväksytty”, Vanhatalo kertoo.

Pyöreän pöydän anti menee laajan yhteistyöryhmän käsittelyyn

Kansalliset metsänhoidon suositukset perustuvat parhaaseen tutkimustietoon sekä metsä- ja ympäristöalan käytännön kokemuksiin. Tavoitteena on kokonaiskestävä metsätalous. Metsänhoidon suositusten pyöreässä pöydässä kootaan suositusten käyttäjien näkemyksiä metsänhoidon käytäntöjen kehittämistarpeesta omalla alueella sekä uusia ideoita, joilla suositukset saataisiin parhaiten osaksi päivittäistä päätöksentekoa.

Pyöreän pöydän osallistujat edustavat monipuolisesti metsänhoidon suositusten hyödyntäjiä:

• metsäpalveluyrittäjä
• metsäkoneyrittäjä
• metsänomistaja
• metsäkeskuksen asiakasneuvoja
• metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnittelija tai asiakasneuvoja
• kunnan metsäasioista vastaava
• MTK:n edustaja
• luonnonsuojelupiirin edustaja
• sahan edustaja
• metsäteollisuuden edustaja
• metsäalan opettaja.

Alueelliset tilaisuudet, joita on kevään aikana yhteensä 5, täydentävät valtakunnallisen Metsänhoidon suositukset -verkoston työtä, jossa 28 metsä- ja ympäristöalan organisaatiota valmistelevat suosituksia yhteistyössä. Pyöreän pöydän viestit käsitellään ohjausryhmässä kesäkuussa. Työn tilaaja on maa- ja metsätalousministeriö ja sitä koordinoi Tapio Oy. Metsänhoidon suositukset on osa kansallisen metsästrategian toteutusta.

Lisätiedot ja haastattelut

Lisätietoja antaa metsänhoidon suositusten uudistamista koordinoiva metsänhoitaja Kalle Vanhatalo, Tapio Oy. Haastattelusta voi sopia sähköpostitse kalle.vanhatalo@tapio.fi tai puhelimitse 040 192 1874.

www.tapio.fi/metsanhoidon-suositukset

Twitter: #metsänhoidonsuositukset

Kuva: Metsää Pohjois-Satakunnasta. Roudan puute ja talvikauden myrskyt ovat huono yhdistelmä. Kuvaaja: Kalle Vanhatalo