Sosiaalinen vastuullisuus on noussut metsäalalla vahvasti esiin, eikä syyttä. Hyvin hoidettujen käytäntöjen rinnalle tarvitaan nyt entistä selkeämpiä rakenteita, sillä työvoimatilanne ja vastuullisuusvaatimukset muuttuvat nopeasti. Metsäntuntijat-podcastissa Tapion senior advisor Petri Heinonen, Koneyrittäjien työelämä- ja vastuullisuuspäällikkö Lauri Hyytiäinen ja Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kaisa Kettunen keskustelevat siitä, mitä sosiaalinen vastuullisuus tarkoittaa metsäkone- ja metsänhoitoyritysten arjessa ja miten siinä voidaan onnistua. Kuuntele jakso Spotifyssa!

Sosiaalinen vastuu metsäalalla tarkoittaa paljon muutakin kuin lakien noudattamista. Kyse on arjen teoista: työntekijöiden oikeuksista, työolosuhteista, turvallisuudesta ja koko hankintaketjun läpinäkyvyydestä.

”Puunkorjuu tehdään käytännössä metsäkoneessa ja siksi kuljettajan hyvinvoinnilla on suora vaikutus työn laatuun”, korostaa Lauri Hyytiäinen.

Odotuksia ja vaatimuksia voi tulla niin metsänomistajan kuin työn tilanneen asiakkaan taholta. Metsäkoneyrittäjä tai -kuljettaja on monesti myös se henkilö, joka työmaalla kohtaa metsänomistajan ja toimii samalla puunostajan käyntikorttina.

Isojen metsäyhtiöiden vastuullisuusperiaatteet näkyvät urakointisopimuksissa käytännön velvoitteina. Kun sopimus allekirjoitetaan, sitoudutaan paitsi oman toiminnan vastuullisuuteen myös siihen, että mahdolliset alihankkijat toimivat samojen periaatteiden mukaisesti.

Toimintaohjeiden sisällyttäminen sopimuksiin on selkeä viesti siitä, että sosiaalinen vastuu otetaan tosissaan. Vastuullisuus ei toteudu ilman aktiivista tekemistä koko ketjussa.

Sertifiointi tuo selkänojaa

Sosiaalinen vastuullisuus on kiinteä osa metsäsertifiointia, ja PEFC-standardissa sitä tarkastellaan laajasti. Vaatimukset eivät rajoitu vain työntekijöiden oikeuksiin, vaan ne huomioivat myös esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeudet, maisema-arvot ja metsien muun käytön.

Vaikka kaikki metsät eivät ole sertifioituja, suomalainen lainsäädäntö asettaa joka tapauksessa velvoitteet sosiaalisen vastuun toteutumiselle. Sertifioinnin vaikutus ulottuu kuitenkin myös käytäntöön: alueelliset PEFC-ryhmät koostuvat paitsi metsänomistajista myös puunostajista ja metsäpalveluyrittäjistä.

Kaikki ovat samassa vastuuketjussa myös silloin, kun työ tehdään sertifioimattomassa metsässä.

“Yritykset eivät voi valikoida toimintaansa sen mukaan, onko metsä sertifioitu vai ei. Jos he ovat mukana sertifiointijärjestelmässä, vastuullisuusvaatimukset koskevat koko toimintaa,” Kaisa Kettunen sanoo.

Sertifiointi, kuten PEFC, tuo rakenteita ja velvoitteita, jotka ohjaavat vastuullisuutta koko hankintaketjussa. Myös sertifioimattomissa metsissä toimitaan vahvan lainsäädännön puitteissa, mikä on Kettusen mukaan edelleen suomalaisen vastuullisuuden kivijalka.

Pienet yritykset kaipaavat tukea vastuullisuustyöhön

Sosiaalisen vastuullisuuden toteuttaminen ei tapahdu tyhjiössä. Erityisesti pienissä metsäalan yrityksissä vastuullisuus kietoutuu arjen reunaehtoihin: talouteen, resursseihin ja osaamiseen. Metsäkoneyrittäjät ja metsähoitoyrittäjät työskentelevät usein tiukoilla resursseilla ja kantavat vastuuta sekä työn laadusta että työntekijöiden hyvinvoinnista.

“Jos ajatellaan metsäkoneyrittäjän arkea, niin vastuullinen toiminta edellyttää esimerkiksi sitä, että palkat maksetaan ajallaan. Asiakkaiden maksukäytäntöjen tulisi tukea tätä toimintatapaa,” muistuttaa Hyytiäinen.

Myös ulkopuolelta tuleva paine vaikuttaa. Metsäkoneiden työ näkyy entistä enemmän ulospäin, ja se voi herättää mielipiteitä. Kun palautetta tulee kentällä suoraan kuljettajalle tai yrittäjälle, se voi tuntua kuormittavalta.

Ulkomainen työvoima tuo lisää vastuuta

Metsähoitotöissä, kuten taimikonhoidossa ja istutuksessa, ulkomaisen työvoiman käyttö on yleistynyt. Työnantajalle tämä tarkoittaa uudenlaista vastuuta: on huolehdittava paitsi työsuhteen ehdoista ja työturvallisuudesta myös siitä, ettei synny riskiä työperäiseen hyväksikäyttöön. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat kauempaa tulevat työntekijät, joiden tieto omista oikeuksistaan voi olla puutteellista.

“Mitä kauempaa työntekijät tulevat, sitä enemmän he ovat riippuvaisia työnantajastaan – ja sitä tarkemmin on tunnettava vastuut,” sanoo Kettunen.

Käytännössä ulkomaisen työvoiman käyttö edellyttää perehtymistä monimutkaiseen kokonaisuuteen, jossa kohtaavat työlainsäädäntö, työehtosopimukset, sertifiointivaatimukset ja työntekijöiden ohjeistus. Työnantajan on tunnistettava esimerkiksi ero lähetetyn työntekijän, vuokratyövoiman ja suoraan palkatun välillä.

“Sääntelyä on paljon, ja työnantajan pitää tuntea paitsi suomalaiseen työvoimaan liittyvät velvoitteet myös nämä erityiskysymykset,” Kettunen summaa.

Haasteisiin vastaaminen ei ole vain yksittäisten yrittäjien harteilla. Koko metsäalan on tuettava toisiaan tilaajista alihankkijoihin. Esimerkiksi metsähoitoyhdistykset ja puunostajat voivat tukea yrittäjiä sopimusvaiheessa selkeyttämällä vastuullisuusvaatimuksia.

”Me tarvitaan kaikki nykyiset työntekijät, mutta myös uusia. Jos halutaan säilyttää metsäalan vetovoima, sosiaalisesti vastuullinen toiminta on avainasemassa”, tiivistää Hyytiäinen.

Vastuullisuutta ei voi johtaa sokkona – toimittaja-arviointi tuo suunnan kehittämistyöhön

Petri Heinonen on seurannut sosiaalisen vastuun toteutumista metsäalalla pitkään. Tapiossa hän tukee metsäalan yrityksiä kehittämään vastuullisuuttaan konkreettisin keinoin. Heinonen on nähnyt käytännössä, miten vastuullisuustyö voi edetä, kun sen tueksi on tarjolla selkeitä työkaluja. Tapion riippumattomat toimittaja-arvioinnit auttavat metsäpalveluyrityksiä tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan vastuullisuuden saralla.

“Arvioinneissa yrittäjä näkee selkeästi, missä asioissa on parannettavaa ja mitä jo tehdään hyvin. Monelle se on ollut aidosti silmiä avaava prosessi,” Heinonen kertoo.

Toimittaja-arvioinneissa tarkastellaan muun muassa työhyvinvointia, työehtojen ja työturvallisuuden toteutumista, tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta. Työntekijöiden ihmisoikeuksien varmistaminen on keskeinen osa kokonaisuutta. Näin tuotetaan tilaajaorganisaatioille luotettavaa tietoa siitä, miten vastuullisuus toteutuu kentällä ja miten sitä voidaan parantaa. Palvelu täydentää organisaatioiden omaa laadunhallintaa ja tukee sosiaalisen vastuullisuuden kehittämistä koko metsäalan yhteistyöverkostossa. Tutustu toimittaja-arviointeihin ja muihin Tapion laadunhallinnan palveluihin täältä.

Kuuntele jakso Spotifyssa: Metsäalan sosiaalinen vastuullisuus rakentuu arjen teoista

Metsäntuntijat-podcastin seuraava jakso julkaistaan 7.5. Tuolloin keskustellaan metsäanalyyseista työvälineenä. Tapion liiketoimintajohtaja Olli Äijälä ja metsäanalyyseista ja laskentapalveluista vastaava tuotepäällikkö Anna Viitamäki saavat vieraakseen Samuli Junttilan KOKO Forestista. Seuraa Metsäntuntijat-podcastia Spotifyssa, niin pysyt ajan tasalla uusista jaksoista!