Mitä metsänjalostus oikeastaan on? Metsäntuntijat-podcastin uusimmassa jaksossa keskustellaan metsänjalostuksesta ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tapion kasvuliiketoiminnan kehittämispäällikkö Juha Ruuskan vieraana ovat metsä- ja ympäristöpäällikkö Anniina Kostilainen Sahateollisuus ry:stä sekä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Matti Haapanen. Kuuntele jakso Spotifyssa!

Mitkä ovat tyypillisimpiä väärinkäsityksiä metsänjalostukseen liittyen?

Yksi väärinkäsityksistä liittyy siihen, että metsäpuut olisivat jo hyvin pitkälle jalostettuja ja metsänjalostus olisi jyrkästi luonnosta erkaantunut prosessi, jossa esimerkiksi muokattaisiin puiden geenejä tai kavennetaan perinnöllistä monimuotoisuutta. Todellisuudessa metsänjalostus on valintajalostusta, joka perustuu edelleen luonnonmetsistä valittuihin parhaisiin puihin ja niiden jälkeläisiin.

Matti Haapanen muistuttaa, että jalostetun siemenen tuotantotapa muistuttaa paljon luontaista metsänuudistamista, jossa uusi taimikko syntyy uudistusalalle siemenpuiksi jätettyjen parhaiden yksilöiden siemenistä.

”Siemenviljelykset ovat siemenpuualojen kaltaisia – mutta laajemmassa mittakaavassa. Parhaat puut on valittu siemenviljelykselle maakunnan kokoiselta alueelta, ei vain yhdestä metsiköstä”, Haapanen tarkentaa.

Laadukas sahatavara vaatii oikeat kasvuolosuhteet

Siemenviljelyksillä tuotetuista siemenistä kasvaneet metsät ovat tällä hetkellä keskimäärin vasta parin vuosikymmenen ikäisiä ja niiden puusto on vasta kasvamassa tukkikokoon. Vaikka jalostuksellakin voidaan parantaa puun laatua, on metsänhoidon valinnoilla kuitenkin kaikkein ratkaisevin rooli siinä, millaista puuta talousmetsissä kasvaa.

Sahateollisuudessa puutavaran laatua arvioidaan kolmesta näkökulmasta: puun visuaaliset ominaisuudet, puun lujuus ja sahatavaran kuivausprosessin laatu.

”Jos puuta kasvatetaan liian harvassa tai se kasvaa liian nopeasti, laatu voi kärsiä”, Anniina Kostilainen muistuttaa. ”Erityisesti oksaisuus ja vuosiluston paksuus vaikuttavat siihen, kuinka hyvin puu soveltuu esimerkiksi sahaukseen ja puusepäntyöhön.”

Onko vain taivas rajana metsänjalostuksessa?

Vaikka metsänjalostusta on tehty Suomessa vuodesta 1947 lähtien, on se vielä alkutaipaleella verrattuna moniin viljelykasveihin ja kotieläimiin, joiden jalostuksessa on edetty jo kymmenien sukupolvien ajan. Metsäpuilla työskennellään pääosin vasta toisen ja kolmannen sukupolven aineistojen parissa, ja parannusmahdollisuuksia puun eri ominaisuuksille löytyy vielä varmasti.

Juha Ruuska nostaa esimerkkinä rauduskoivun, jonka kehitys on ollut nopeaa: nykyiset jalostetut koivut voivat kasvaa jopa metrin vuodessa. Hyvistä kasvutuloksista huolimatta mitään yksittäistä ominaisuutta ei jalosteta liikaa toisten kustannuksella, vaan tavoitteena on parantaa puiden kasvua, kestävyyttä ja laatua kokonaisvaltaisesti. ”Pelkästään kasvunopeuteen keskittyminen alkaisi hyvin pian näkyä kielteisesti laadussa ja kestävyydessä”, toteaa Haapanen.

Sahateollisuuden näkökulmasta metsänjalostuksella on paljon potentiaalia, mutta tulevaisuuden ideaalipuu ei ole pelkästään nopeakasvuinen. ”Käytännössä metsänjalostuksessa tärkeimmiksi tavoitteiksi nousevat tuhonkestävyys ja kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon”, Kostilainen toteaa. ”Tämän päivän sahateollisuus Suomessa on hyvin riippuvainen kuusesta. Monilajisuuden lisääminen metsissä tuhon kestävyyden parantamiseksi on keskeistä.”

Metsänjalostuksen vaikutus näkyy myös ilmastonäkökulmasta. Ruuska kertoo, että Suomessa on tehty laskelmia jalostettujen puiden tuottamasta hiilikädenjäljestä. ”Viime vuonna Tapion tuottaman jalostetun siemenmateriaalin käytöllä saatiin aikaan miljoonan kuution lisäkasvu metsiin, mikä on suoraan hiilihyvää metsiin. Tämä ei ole vain Tapion ansiota, vaan myös muut alan toimijat ovat mukana, ja yhteisvaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkittävä.”

Mitä hyötyä metsänjalostuksesta on metsänomistajalle?

Metsänomistajalle jalostetun siemenen käyttö näkyy suoraan omassa kukkarossa. Esimerkiksi jalostettujen mäntyjen nopeampi kasvu tarkoittaa metsikön kiertoajan lyhenemistä 10–15 vuodella tai 10–20 % suurempaa puuntuotosta. Hakkuutulojen aikaistuminen ja lisääntyminen parantaa metsänkasvatuksen kannattavuutta.

Mitä metsänomistajan sitten kannattaa ottaa huomioon metsiensä uudistamisessa?

• Uudista metsä ripeästi, jotta kasvu käynnistyy nopeasti.
• Valitse oikea puulaji oikealle kasvupaikalle.
• Lisää monimuotoisuutta jättämällä metsään eri puulajeja.
• Käytä jalostettuja siemeniä ja taimia metsänkasvatuksen tehostamiseksi.

Kuuntele jakso Spotifyssa

Metsäntuntijat-podcast jatkuu keväällä 2025 uusin jaksoin. Seuraava jakso julkaistaan keskiviikkona 2.4.2025 ja tuolloin keskustellaan suomalaisten metsäkoneyritysten vastuullisuustyöstä. Pysy kuulolla ja laita Metsäntuntijat seurantaan Spotifyssa!