Miten metsänhoidon valinnat vaikuttavat pienvesiin ja vesistöihin? Tapion Metsäntuntijat-podcastin tuoreessa jaksossa sukelletaan vesistöystävällisen metsätalouden uusimpiin tutkimustuloksiin ja käytännön vinkkeihin. Tapion suometsien asiantuntija Tarja Anttila, WWF Suomen suojeluasiantuntija Meri Ensiö ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Heikki Mykrä keskustelevat siitä, kuinka talousmetsissä tehtävät toimenpiteet vaikuttavat pienvesiin ja vesistöihin, ja millaisilla vesien hallinnan keinoilla ja vesiensuojeluratkaisuilla voidaan vaikuttaa vesien tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen.

Kuuntele jakso: Miten onnistut vesistöystävällisessä metsänhoidossa?

Metsätaloudella on ollut merkittävä vaikutus vesistöihin

Suomi on ojittanut turvemaita puuntuotannon tehostamiseksi jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien, ja metsäojitus oli voimakkainta 1960- ja 1970-luvuilla. Vuosikymmeniä sitten tehdyissä ojituksissa ympäristönäkökulmat jäivät usein vähälle huomiolle. Heikki Mykrä kertoo, että erityisesti metsäojitukset ovat johtaneet ajan saatossa moniin ekologisiin ongelmiin, kuten elinympäristöjen yksipuolistumiseen ja uomiin valuneen hienojakoisen hiekan aiheuttaman kiintoainekuormituksen lisääntymiseen.

Miksi metsänomistajan sitten pitäisi olla kiinnostunut vesistöistä? ”Metsänhoidon toimenpiteillä on vaikutusta vesistöihin ja pienvesiin, sekä niiden monimuotoisuuteen. Metsien luonnonhoidossa puhutaan usein lahopuusta, säästöpuista ja lehtipuista, mutta yhtä lailla vesi tulisi nähdä keskeisenä osana metsäekosysteemiä”, Meri Ensiö painottaa.

Vähemmän kuormitusta, enemmän monimuotoisuutta

Pienvedet ja niiden ympäristö eroavat selvästi muusta metsäympäristöstä ja ylläpitävät monia lajeja, jotka eivät muualla selviäisi. Ensiö muistuttaa, että pienvesien säilyttäminen on elintärkeää ekosysteemin tasapainon kannalta: ”Vesi on yhtä olennainen osa metsää kuin puusto tai kasvillisuus.”

Metsänhoidon suosituksia on päivitetty huomioimaan paremmin vesiensuojelu ja suometsien hoito. Maanomistajat voivat hyödyntää näitä suosituksia omien metsien hoidossa. ”Esimerkiksi turvemailla ojituksia suositellaan tehtäväksi vain, kun ne ovat puun kasvun kannalta välttämättömiä”, Tarja Anttila kertoo.

Maanomistajan, joka haluaa parantaa luonnon monimuotoisuutta ja suojella vesistöjä, kannattaa keskittyä toimenpiteisiin, jotka vähentävät kuormitusta. ”Tärkeintä on huolehtia metsänhoidosta niin, että kuormitusta ei synny tai että se pysyy mahdollisimman vähäisenä. Tämä tarkoittaa muun muassa haihduttavan puuston säilyttämistä ja maanpinnan rikkomisen minimointia, olipa kyseessä sitten turvemaa tai kivennäismaa”, Ensiö toteaa.

Metsänomistajien tavoitteet vaihtelevat, eivätkä samat keinot sovi kaikille metsänomistajille ja kaikkiin metsiin. Vaihtoehdoista kannattaa jutella oman metsäammattilaisen kanssa.

Parempaa vesiensuojelua ja kustannustehokkuutta oikein suunnitelluilla suojavyöhykkeillä

Suojavyöhykkeen tavoite on estää kiintoaineen valuminen metsästä läheiseen vesistöön. Niiden merkitys on olennainen pienvesistöissä ja vesistöjen läheisyydessä elävälle eliöstölle. Suojavyöhykkeen puusto muun muassa varjostaa vesistöä estäen veden liiallisen lämpenemisen. Lehtipuista veteen variseva lehtikarike puolestaan on monille pohjaeliöryhmille pääasiallinen ravinnonlähde.

Tasalevyiset suojavyöhykkeet eivät aina ole optimaalisia vesiensuojelussa, vaan suojelua voi kohdentaa herkimpiin alueisiin, kuten kosteisiin ranta-alueisiin, laajentamalla suojavyöhykettä siellä. Syken tekemässä tutkimuksessa on selvitetty maaperän kosteuden mittaamiseen perustuvan kosteusindeksin käyttöä, joka auttaa tunnistamaan herkät kohteet ja esimerkiksi norojen paikat. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi laajempien suojavyöhykkeiden tarpeen määrittämisessä. Kosteat alueet ovat usein arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta, mutta myös alttiita häiriöille ja merkittäviä valumavesien kannalta.

”Kosteusindeksin perusteella rajatut suojavyöhykkeet voivat tarjota tehokkaampaa suojelua ja samalla auttaa tasapainottamaan taloudellisia menetyksiä, sillä niiden hehtaarikohtainen puuston arvo on alhaisempi kuin tasalevyisillä vyöhykkeillä. Hyvin suunnitellut poimintahakkuut voivat edelleen vähentää kustannuksia,” toteaa Mykrä.

Kosteusindeksikartta-aineisto löytyy Metsäkeskuksen  luonnonhoidon paikkatietoaineistosta, mistä maanomistajat ja metsäammattilaiset voivat sitä tarkastella ja hyödyntää.

Valuma-aluetason suunnittelu on avain tehokkaaseen vesiensuojeluun

Uudellamaalla toteutetussa WWF:n Metsälähde-hankkeessa metsää omistavat ja maata viljelevät maanomistajat ovat osallistuneet aktiivisesti kosteikkojen rakentamiseen. Heidän keskeinen motivaationsa on ollut peltojen suojeleminen tulvimiselta, Ensiö kertoo.

Usein vesien suojelun haasteet eivät ilmene siellä, missä toimenpiteet tehdään, kuten metsässä, vaan ne näkyvät muualla, esimerkiksi tulvina pelloilla tai alapuolisessa vesistössä rehevöitymisenä. Metsänomistaja, joka voisi toteuttaa ratkaisevia toimenpiteitä, ei aina tiedä, että hänen toimillaan voisi olla merkittävä vaikutus, koska ongelmat ja niiden ratkaisut eivät sijaitse samalla alueella.

Valuma-aluekohtainen suunnittelu onkin tämän takia tärkeää. Valuma-alue viittaa laajempaan alueeseen, jolta sadevesi valuu kohti tiettyä vesistöä, kuten jokea, järveä tai merta. Kokonaisvaltainen lähestymistapa mahdollistaa koko tarkastelualueen hydrologian ja alueellisten ongelmien huomioimisen, jolloin voidaan löytää parhaat ratkaisut vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseen alueen sisällä.

Mitä vesiensuojelusta kiinnostuneen metsänomistajan kannattaisi erityisesti pitää mielessä?

”Jos vesien suojelu on sinulle tärkeää, muista sanoa se selvästi sekä metsäsuunnitelman laatijalle että operatiiviselle taholle, kuten motokuskille. On tärkeää viestiä tavoitteistasi, jotta ne huomioidaan, kun mietitään, mitä omassa metsässä tehdään”, Ensiö kiteyttää.

”Muista, että on olemassa erilaisia vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla voi yhdistää taloudelliset tavoitteet ja suojelun tehostamisen, kuten esimerkiksi tarkemmin kohdennetut suojavyöhykkeet”, vinkkaa Mykrä.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin jakso: Miten onnistut vesistöystävällisessä metsänhoidossa?

Loppuvuoden 2024 uudet Metsäntuntijat-podcastin jaksot julkaistaan joka toinen keskiviikko marraskuun ja joulukuun aikana. Seuraavassa 27.11. julkaistavassa jaksossa perehdytään pian julkaistaviin metsänhoidon suositusten uusiin lajikohtaisiin suosituksiin. Pysy kuulolla!

Tapion Metsäntuntijat-podcast pureutuu suomalaisten metsien käytön ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Keskustelua luotsaavat Tapion asiantuntijat ja vieraina kuullaan monipuolisesti metsäalaa edustavia ammattilaisia, tutkijoita, vaikuttajia ja metsänomistajia.