Mitä alueelle tapahtuu, kun turvetuotanto loppuu? Komppasuolla toteutetaan erilaisia jatkokäyttömuotoja

Oijärvellä, lähellä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien rajaa sijaitsee Komppasuon entinen turvetuotantoalue. Seuraavan kahden vuoden aikana Komppasuota ennallistetaan ja sinne toteutetaan erilaisia jatkokäyttömuotoja EU-rahoitteisessa MERLIN-hankkeessa.

Toukokuisena iltapäivänä Komppasuo on autio lukuun ottamatta muutamaa poroa ja yhtä sinisuohaukkaa, joka liitelee alueen yllä. Nyt sinne astelee bussilastillinen tutkijoita, asiantuntijoita, toimittajia ja paikallisia asukkaita tutustumaan alueen nykytilaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin.

”Komppasuolla alkoi vuonna 1992 laajamittainen turvetuotanto. Turvetta tuotettiin liki 30 vuotta”, kertoo alueen maanomistajan, Neova Groupin edustaja Sakari Jaara.

Nyt turvetuotanto on loppunut, ja Komppasuon noin 120 hehtaarin alueelle toteutetaan erilaisia jatkokäyttömuotoja.

Tapion laatiman jatkokäyttösuunnitelman mukaisesti alueelle rakennetaan kuluvan vuoden aikana kosteikkoja, palautetaan suokasvillisuutta ja metsitetään. Tavoitteena on saada paljas turvepinta nopeasti kasvipeitteiseksi, jotta alueelta ei aiheudu kuormitusta vesistöön ja hiiltä alkaa taas sitoutua.

Kosteikkoalueista tehdään vesilinnuille sopivia elinympäristöjä muun muassa muotoilemalla niihin pieniä saarekkeita pesimistä varten. Metsitettävät alueet on tuhkalannoitettu, ja kylvetään männylle. Ennallistettavalle alueelle tehdään ensimmäinen laajassa mittakaavassa toteutettava suokasvillisuuden palautus Suomessa. Noin 1000 kuutiota lähialueelta tuotua kasvillisuutta levitetään 10,5 hehtaarin kokoiselle alueelle syksyllä.

”Seuraamme kasvillisuuden sopeutumista ja kasvua mielenkiinnolla”, kertoo Tiina Ronkainen Tapiosta.

Komppasuolla tutkitaan muun muassa kasvihuonekaasupäästöjä, vedenpinnan korkeutta ja veden laatua.

”Lisäksi jätetään käsittelemätön kontrollialue, jotta voidaan tehdä vertailua toimenpiteiden vaikutuksista”, kertoo Anna-Kaisa Ronkanen Suomen ympäristökeskuksesta.

Seurantaa jatketaan vuoteen 2025 asti, jotta saadaan tietoa siitä, millaisia vaikutuksia toteutettavilla jatkokäyttömuodoilla on. Ronkanen toivoo, että seurantaa voitaisiin jatkaa myös sen jälkeen.

Paikalliset asukkaat seuraavat kiinnostuneina alueen kehittymistä. Monelle Komppasuo on tuttu lapsuudesta saakka, jo ajalta ennen turvetuotannon alkamista.

Tulevaisuudessa Komppasuo voi olla paikallisille esimerkiksi virkistyskäyttöalue. Toisaalta turvetuotannosta poistuneiden suonpohjien hyödyntäminen uusiutuvan energian tuotantoon on myös lisääntymässä. Neova on sitoutunut olemaan alueen omistaja hankkeen ajan, mutta jatkosta ei ole tietoa.

Entä milloin päästään alkutilanteeseen eli paikalla on alkuperäinen suo?

”Tuhat vuottakaan ei mahdollisesti riitä”, sanoo Ronkanen.

”Mutta toimilla tuupataan luonnon sukkessiota eteenpäin, ja annetaan näin alkusysäys nopeampaan ennallistumiseen.”

Teksti ja kuvat: Asta Valamo

Komppasuon suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Tapio ja ympäristöseurannasta Suomen ympäristökeskus. Alueen ennallistamis- ja jatkokäyttösuunnitelma on laadittu yhteistyössä alueen omistajan Neovan kanssa. Merlin-hankekokonaisuus on EU:n Horisontti 2020 Green Deal -ohjelmasta rahoitettu kansainvälisenä yhteistyönä toteutettava tutkimus- ja innovointihanke. Hanketta rahoittaa lisäksi maa- ja metsätalousministeriön maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus.