Riittääkö hyvä mieli? Metsänhoidon suositusten pyöreä pöytä keskusteli metsätilan johtamisesta

Metsänhoidon suositusten hyödyntäjät, 21 metsänomistajaa ja alan ammattilaista kokoontuivat keskustelemaan suositusten kehittämisestä Länsi-, Etelä- ja Itä-Suomen pyöreisiin pöytiin huhtikuun lopussa. Aiheina olivat muun muassa metsätilakohtaisten päämäärien ja tavoitteiden asettaminen sekä konkreettisten esimerkkien ja uusien suositusten tarve.

Metsänhoidon suosituksissa on julkaistu uusia artikkeleita, joiden tarkoitus on tukea metsänomistajaa tilakohtaisten tavoitteiden asettamisessa. Pyöreän pöydän keskusteluissa ruodittiin sisältöjen käyttökelpoisuutta.

Osallistujat arvostivat sitä, että metsänomistajan moniarvoiset tavoitteet on suosituksissa nostettu entistä paremmin esille. Metsänomistajalle tavoitteiden määrittely ja niiden yhteensovittaminen ei välttämättä ole helppoa, sillä tavoitteet voivat olla ristiriidassa keskenään. Omistajan voi olla myös vaikea hahmottaa, mitä metsiltään voi odottaa. Metsänomistajan tavoitteet eivät useinkaan välity ammattilaiselle, joka työn käytännössä toteuttaa, vaikka se olisi tärkeää ja tekisi työstä mielenkiintoisempaa.

Suosituksiin kaivattiin lisää konkreettista tukea, kuten vertailulaskelmia ja esimerkkejä. Metsäalan termistön ymmärrettävyyteen pitää edelleen kiinnittää huomioita. Suositusten uutta kysymyslistaa, joka auttaa tavoitteiden pohdinnassa, pidettiin hyvänä lähtökohtana. Niitä voisi olla suosituksissa enemmänkin.

Länsi-Suomessa puhutti tavoitteiden asettaminen suometsissä. Jos omistajalla on paljon turvemaita, vaihtoehtojen taloudellisuutta ja luontovaikutuksia joutuu punnitsemaan huomattavasti tarkemmin. Hoidon ja käytön vaihtoehtoja tarvitaan ja tavoitteeksi muutakin kuin hyvä mieli.

Etelä-Suomessa puhuttiin mm. tavoitteiden ilmaisuista. Talousmetsä-termiä pidettiin tunnepitoisena, toisaalta monikäyttömetsä-muotokaan ei innostanut. Metsäomaisuus voi jakautua osiin, kuten hiilimetsä, pakurimetsä ja puuntuotantometsä. Itä-Suomen keskustelussa kannustettiin metsänomistajaa tunnistamaan, mitkä metsän osat sopivat parhaiten mihinkin tarkoitukseen.

Itä-Suomessa huolestuttivat kaakon kirjanpainajatuhot ja niiden leviäminen metsästä toiseen. Vastuukysymysten tulisi olla selvät. Torjuntakeinona voitaisiin käyttää esimerkiksi metsien välisiä suojakaistoja.

Runsas kuvitus on toivottu lisä suosituksiin

Suosituksiin toivottiin runsaasti lisää kuvitusta. Ne helpottaisivat suositusten omaksumista. Kuvitusta toivotaan havainnollistamaan toimenpiteitä sekä ennen ja jälkeen -tilanteita niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä. Myös varoittavia esimerkkejä toivottiin onnistuneiden toteutusten ohelle.

Tilaisuuksissa esiteltiin ideaa lisätä suosituksiin päätöksenteon taso, jossa havainnollistetaan esimerkkimetsien avulla, mitä vaihtoehtoja sen hoitoon tai lepoon on ja miten vaihtoehtoiset toteutukset vaikuttavat metsänomistajan eri tavoitteiden toteutumiseen. Tälle esitystavalle uskottiin olevan paljon käyttöä ja sen toteutukseen kannustettiin.

Uusia suosituksia toivottiin muun muassa metsäteiden hoitoon muuttuvassa ilmastossa, hyvän taimikon laatukriteereihin, energiapuun korjuuseen, omavalvontaan ja sekametsien kasvatukseen.

Metsänhoidon suositusten pyöreä pöytä on avoin kaikille

Metsänhoidon suositusten pyöreät pöydät kokoavat yhteen suositusten hyödyntäjiä – niin yksityismetsänomistajia, kuntametsien ammattilaisia kuin alan opettajia, opiskelijoita, käytännön metsätyöntekijöitä ja luontoammattilaisia. Pyöreän pöydän keskusteluilla ja kyselyillä varmistetaan, että suosituksissa huomioidaan alueelliset erot ja käytännön tarpeet. Pyöreään pöytään liittyminen on avoinna jatkuvasti.