Yhteistoimintaa kuusikoiden metsätuhoriskeihin varautumisessa

Ennaltaehkäise, valmistaudu, torju ja toivu. Metsien terveydentilan seurantaan ja tulevaisuuden kansalliseen yhteistoimintamalliin haettiin alkutahteja SPRUCERISK-hankkeen työpajassa syyskuun puolivälissä. Hankkeessa kehitetään menetelmiä kuusimetsien kirjanpainaja- ja juurikääpätuhojen riskikartoitukseen ja seurantaan.

Työpaja alkoi alustuksella, jossa metsätietoasiantuntija Henry Schneider Tapiosta esitteli ruotsalaisen Stoppa borrarna -hankkeen toimintaa sekä pohjusti tarvetta vastaavaan yhteistoimintaan Suomessa. Kokemukset laajoista metsätuhoista Etelä-Ruotsissa ja Keski-Euroopassa ovat nostaneet esille tarpeen metsätalouden logistiikan tehostamiseen muun muassa puun kuljetuksissa ja varastoinnissa. Avaintekijöinä esiin nousivat tietoisuus kuusimetsien tuhoista, toimijoiden välisen tiedonkulun varmistaminen sekä kirjanpainaja- ja juurikääpätuhojen kustannustehokkaat seurantamenetelmät.

Kaukokartoituksen tuoreimpia askeleita kustannustehokkaisiin seurantamenetelmiin valotti Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessori Eija Honkavaara esityksessään. Aineistojen saatavuus on parantunut viime vuosina ja menetelmäkehitys puiden terveydentilan tunnistamisessa etenee. Kuolleiden puiden tunnistamisenmenetelmät ovat pisimmällä. Alkavan kirjanpainajaiskeymän tunnistamisen menetelmät sen sijaan vaativat vielä kehitystä.

Tutkija Mikko Pelto-Arvo havainnollisti esityksessään, kuinka kirjanpainajatuhot ovat nousseet tietoisuuteen Helsingin kaupunkimetsissä ja Kaakkois-Suomessa. Tutkimuksen keinoin pyritään ymmärtämään kuivuusjaksojen vaikutus kuusien tuhonkestävyyteen.

Alustusesityksistä tuli erittäin hyvin ilmi suomalaisten metsien kasvava tuhoalttius.

– Työpajassa virinnyt keskustelu nosti esille laadittavan toimintamallin keskeiset kohdat ja metsätalouden toimijoiden yhteistyötarpeet tuhojen hillinnässä, iloitsee hankkeen vetäjä Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa Itä-Suomen yliopistosta.

Työpajassa todettiin viime vuosien kirjanpainajaseurannan ja havaintojen havahduttaneen kuusikoiden kirjanpainajatuhoihin. Samalla peräänkuulutettiin riittävien resurssien tarvetta ja ajoitusta, jottei laajoja tuhoja maassamme jouduttaisi kohtaamaan ja toimiin päästäisiin ajoissa. Keskusteluihin nousivat myös kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen kansallisesti tuhotilanteiden kartoituksessa sekä eri organisaatioiden ja toimijoiden roolit suomalaisessa toimintamallissa.

Myös yhteistyö tuhojen havainnoinnissa ja tiedottamisessa mietityttivät. Miten kertoa naapurille kirjanpainajahavainnosta ja kuinka saada tuhohakkuu käyntiin mahdollisimman pikaisesti? Kuusikoiden tuhoriskejä pohdittaessa esiin nousivat luontevasti myös kuusettumisen ja kasvavien sorkkaeläinkantojen ongelmavyyhti.

SPRUCERISK-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä.