Tapio tarjoaa metsänomistajille palvelua, jossa selvitetään paikkatiedon avulla kohteet, joissa luonnonhoidolla voidaan tukea erityisesti pölyttäjien elinolosuhteita.

Pölyttäjien merkitys ja huoli niiden vähenemisestä tunnistetaan laajasti maailmalla, ja EU esimerkiksi velvoittaa kaikkia jäsenmaitaan tehostamaan pölyttäjien suojelua. Suomenkaan metsistä on turha odottaa kunnon marjasatoa, jos ei ole pölyttäjiä, kuten kimalaisia, mesipistiäisiä ja perhosia.

Kun metsäisiä viheralueita kehitetään oikein, pölyttäjien olot paranevat ja luonnon monimuotoisuus lisääntyy.
Metsissä kannattaa esimerkiksi säästää lahopuita ja lisätä lehtipuita, sillä pölyttäjistä monet pesivät juuri niissä. Lehtipuiden kukinnot tarjoavat myös ravintoa.

Paikkatiedosta apua kohteiden valintaan

Kaikki metsät eivät ole pölyttäjille yhtä hyvin soveltuvia. Kosteissa ja viileissä paikoissa kuten soilla ja kallionalusilla on lajistoa niukemmin kuin esimerkiksi lehdoissa, kuivilla paahdealueilla ja niittyjen lähellä.

Kun metsänomistaja – kuten kunta tai institutionaalinen metsänomistaja – haluaa parantaa pölyttäjien elinoloja, sen kannattaa keskittyä alueisiin, joiden olosuhteet ovat pölyttäjille otollisia.

”Jos rahaa on rajallisesti, on tärkeää tehdä työ siellä, missä vaikutukset ovat suurimmillaan”, ympäristöasiantuntija Selma Salin Tapio Palvelut Oy:stä neuvoo.

Tapion asiantuntijat laativatkin asiakkaille paikkatietoaineistoja, joista selviävät potentiaalisimpien luonnonhoitokohteiden sijainnit. Soveliaiden paikkojen ympärillä on usein valmiita pölyttäjille tärkeitä alueita, jolloin hoito hyödyttää jo olemassa olevaa lajistoa ja tukee sen säilymistä.

Esimerkiksi niittyyn rajoittuvassa metsässä kannattaa yleensä reippaasti lisätä lahopuuta.

”Tehdään tekopökkelöitä, jätetään lahopuuta maahan. Puustoa voi vielä harventaa, jotta valoisuus lisääntyy”, Salin opastaa.

Paikkatietoaineistosta voidaan myös tunnistaa metsäkuviot, joilla pölyttäjiä tukevista toimenpiteillä ei saataisi aikaan merkittäviä vaikutuksia. Vanhaan metsään avoimia alueita ei kannata lisätä, eikä paikkoihin, joissa kasvaa vieraslajeja.