Miten metsien hiilensidontaa ja hiilivarastoja voidaan ennustaa metsälaskemien avulla? Entä kuinka kunnat ja muut suurmetsänomistajat tätä tietoa hyödyntävät metsiä koskevissa päätöksissä? Metsäntuntijat-podcastissa syvennytään metsälaskentoihin, jotka tarjoavat työkaluja metsien kestävään hoitoon ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Aiheesta keskustelevat Tapion kehittämispäällikkö Matti Maajärvi ja metsätietoasiantuntija Elise Penttala sekä Porvoon kaupungin luonnonvarapäällikkö Tommi Laakkonen. Kuuntele jakso Spotifyssa!

Porvoon kaupunki omistaa noin 3000 hehtaaria metsää, josta valtaosa on virkistyskäytössä. Noin 100 hehtaaria on kaavoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön. Porvoossa metsien hoidolle on asetettu monenlaisia tavoitteita, jotka kumpuavat niin kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelmasta kuin suojelutavoitteistakin. Tässä monimutkaisessa paletissa metsälaskennat ovat nousseet tärkeäksi työkaluksi.

”Laskelmien avulla pystytään esittämään asiat ymmärrettävästi myös niille, jotka eivät ole metsäalan ammattilaisia”, Tommi Laakkonen kertoo. Skenaarioennusteiden avulla voidaan vertailla eri toimenpiteiden vaikutuksia ja tuoda keskusteluun realismia siitä, mitä metsien avulla voidaan saavuttaa.

”Tarve metsien potentiaalin selvittämiselle ei rajoitu vain kuntiin. Myös muut suurmetsänomistajat, kuten yhteismetsät ja seurakunnat hyödyntävät metsälaskelmia”, Elise Penttala jatkaa.

Yhteismetsät saattavat tavoitella kestävää hakkuutasoa ja tasaista tulovirtaa ja samalla selvittää toimenpiteiden vaikutuksia hiililukuihin. Seurakunnilla tavoitteet voivat puolestaan liittyä esimerkiksi kirkon ympäristödiplomiin, jonka myötä halutaan seurata metsien hiilinielujen ja -varastojen määrää ja kehitystä.

Kunnilla tavoitteet vaihtelevat paljon. Siinä missä joillakin kunnilla lähes kaikki metsät ovat virkistyskäytössä, toisille taloudellinen näkökulma voi olla tärkeämpi. Usein tarve laskelmille kumpuaa kuitenkin ylemmän tason strategisista tavoitteista, kuten kuntien ilmastostrategioista, jotka edellyttävät selvitystä metsien hiilensidonnan tasosta.

Miten metsien hiililaskentaa käytännössä tehdään?

Käytännössä hiililaskenta alkaa aina lähtötietojen keräämisellä. Perustana on luotettava metsävaratieto, joka on mieluiten mitattu maastossa, mutta myös avointa metsävaratietoa voidaan hyödyntää.

”Tätä pohjatietoa täydennetään tiedoilla nykyisestä metsänkäsittelystä, hakkuukertymistä ja suojelualueista”, Penttala kertoo.

Metsien hiililaskennat perustuvat tutkittuun tietoon pohjautuviin tieteellisiin malleihin. Puuston kasvua mallinnetaan Luonnonvarakeskuksen Motti-malleilla, joiden taustalla on vuosikymmenten aikana kerätty laaja maastomittausaineisto. Maaperän hiiltä mitataan puolestaan Ilmatieteen laitoksen Yasso-malleilla, joita käytetään kasvihuonekaasujen inventaarioihin ja tulevaisuuden skenaarioihin sekä erilaisten toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Näiden mallien avulla voidaan arvioida muun muassa metsien puuston ja maaperän hiilivarastoja sekä hiilitasetta, joka kertoo varaston muutoksesta.

Skenaariot auttavat ennakoimaan tulevaa ja varautumaan riskeihin

Tapio Palvelut Oy:n Porvoon kaupungille toteuttamissa metsälaskennoissa metsien tulevaisuutta tarkasteltiin kolmen erilaisen skenaarion avulla. Projekti polkaistiin käyntiin määrittelemällä ensin yhdessä perusskenaario metsien nykyhoidosta. Koska hakkuumäärät olivat vaihdelleet, laskennan pohjaksi otettiin pidemmän aikavälin keskiarvo. Samalla sovittiin skenaariossa käytettävien uudistushakkuiden enimmäismäärästä.

Tavoitteena oli luoda selkeästi toisistaan eroavia kehityskulkuja, jotta niiden pitkän aikavälin seuraukset olisivat vertailtavissa. Laakkosen mukaan kaikki lasketut suunnitelmat ovat kuitenkin ”hyvin säästäviä”, sillä niissä rajoitetaan uudistushakkuita ja keskipuusto kasvaa jokaisessa skenaariossa.

Kun nykyistä metsänhoitomallia kuvaavan skenaarion tulokset olivat valmiit, lähdettiin miettimään metsäomaisuuden todennäköisimpiä tulevia muutoksia. Näin syntyi kaksi vaihtoehtoista kehityskulkua. Toisessa skenaariossa huomioitiin myös todennäköisesti tulevat uudet suojelualueet.

Kolmas skenaario toi mukaan tuhoriskien näkökulman, ja siinä keskityttiin erityisesti kirjanpainajaan. Skenaariossa mallinnettiin tilanne, jossa riski toteutuisi ja kirjanpainaja leviäisi voimakkaasti, mikä johtaisi avohakkuisiin leviämisen hillitsemiseksi.

”On tärkeää varautua myös siihen, että kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan. Niin kirjanpainaja-, myrsky- kuin lumituhoihin liittyvät riskit ovat kaupunkimetsissä todellisia”, Laakkonen painottaa.

Metsälaskelmat tuovat konkretiaa päätöksenteon tueksi

Laskelmat tarjoavat parhaan saatavilla olevan tiedon päätöksenteon pohjaksi, mutta ne eivät ole kaiken kattava lopullinen totuus. Kyseessä on jatkuva prosessi, jossa suunnitelmia on päivitettävä tiedon karttuessa ja olosuhteiden muuttuessa. Esimerkiksi uusi yleiskaava tai merkittävät muutokset metsäomaisuudessa voivat edellyttää uusien laskelmien tekemistä.

”Laskelmat antavat parhaan arvion nykytiedon valossa, mutta ne ovat aina hetken kuva. Tulevaisuuden olosuhteista ei voi olla varma, ja lisäksi itse mallitkin kehittyvät jatkuvasti tutkimuksen edetessä”, Matti Maajärvi muistuttaa.

Eri laskentaskenaarioiden tuottamien tulosten avulla metsänomistaja voi ohjata metsien hoitoa ja käyttöä suunnitelmallisesti kohti asettamiaan tavoitteita. Tapio Palvelut Oy tarjoaa monipuolisia laskenta- ja analyysipalveluita, joiden avulla esimerkiksi kunnat ja metsää omistavat yritykset voivat tarkastella toimenpiteidensä vaikutuksia metsätalouden kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Laskelmien tulokset toimivat myös vankkana tietopohjana ja perusteluna tehdyille metsänhoitopäätöksille. Tutustu Tapion tarjoamiin metsäanalyysi- ja laskentapalveluihin.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin uusin jakso Spotifyssa: Hiililaskelmat kompassina tulevaisuuden metsiin