Vesienpalautus elvyttää suoluontoa – Yhteistyö maanomistajien kanssa avainasemassa

Vesienpalautus on ennallistamismenetelmä, jossa vettä palautetaan kuivuneelle suolle johdeojan avulla sitä ympäröivältä ojitusalueelta. Vaikka suota itsessään ei olisi ojitettu, voi se silti kärsiä ympäröivien ojitusten kuivattavasta vaikutuksesta. Erityisesti ravinteikkaat, ympäröiviltä alueilta vetensä saavat suot ovat viereisten ojitusten takia alkaneet kuivua ja karuuntua, kun niille luontaisesti valuvat vedet ohjautuvat ojia myöten niiden ohi. Ohjaamalla vedet takaisin suolle tämä kuivumiskehitys voidaan katkaista ja palauttaa suon hydrologinen tila ja saavuttaa samalla vesiensuojelullista hyötyä, suhteellisen pienillä investoinneilla.

Viiden vuoden kartoitustyö: Vesienpalautus sopii useimmille suojelusoille

Tapio on kartoittanut jo viidettä vuotta vesienpalautukseen soveltuviksi arvioituja suojeltuja soita. Kartoituksia on tehty yhteensä 207:lla kohteella. Vuonna 2024 kartoitettiin 52 kohdetta. Suurimmalle osalle soista ennallistamismenetelmäksi soveltuu vesienpalautus ja ojien tukkiminen ja osassa riittää pelkkä ojien tukkiminen. Joukossa on myös joitain kohteita, joille ennallistamista ei voida toteuttaa etupäässä viereisen kiinteistön vettymisriskin vuoksi.

Maastokartoitukset lisäävät osallistumista

Potentiaalisten vesienpalautuskohteiden maastokartoitukseen on aina kannustettu suojelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajia lähtemään mukaan. Maanomistajia on tavoitettu kirjeitse ja puhelimitse. Vesienpalautuksen tavoitteista, hyödyistä ja soveltuvuudesta kerrottiin maanomistajille suunnatussa esitteessä. Ensimmäisinä vuosina yksityisiä maanomistajia osallistui vain muutamia, mutta tänä vuonna on ollut aktiivisempaa, sillä heitä on ollut maastokartoituksissa mukana 11:llä kohteella. Näiden lisäksi suojelusoiden viereisten maiden maanomistajina on ollut Metsähallitus Metsätalous Oy, joka on myös osallistunut kartoitustyöhön omiin kiinteistöihin rajautuvilla kohteilla. Maanomistajat, jotka eivät osallistuneet kartoitukseen, olivat kuitenkin kiinnostuneita, mistä kohtaa ja miten vettä on mahdollista palauttaa heidän kiinteistöltään suojelusuolle.

Maastokartoituksessa maanomistajien kanssa kierretään kohteella ja suunnitellaan vesienpalautuspaikkoja sekä keskustellaan heidän tavoitteistaan kiinteistöllensä. Vesienpalautuksessa oleellisena on suojelualueeseen rajautuvan kiinteistön kuivatus, sillä johdeojan pituus, ojien tukkiminen tai ylipäänsä koko ennallistaminen on riippuvaista viereiselle kiinteistölle tavoitellusta kuivatuksesta. Maanomistajan kanssa onkin tärkeä keskustella kuivavarasta.

Vesienpalautus toteutetaan niin, että siitä ei aiheudu haittaa talousmetsille. Suojelusoiden reuna-alueisiin rajautuu usein myös heikkotuottoisempia alueita, joilla kuivatuksesta voidaan tinkiä. Tänä vuonna maanomistajien kanssa on noussut esille hyvin vaihtelevia tavoitteita yksityismaan kuivatuksesta. Toisinaan on haluttu yksityismaalle kasvattaa metrin kuivavara ja toisinaan on oltu valmiita laittamaan suojelualueen ja yksityismaan rajaoja umpeen vesitalouden ja luontoarvojen palauttamiseksi. Suurimmaksi osaksi maanomistajat suhtautuivat vesienpalautukseen ja ennallistamiseen myönteisesti.

Vesienpalautus yksityismailla lisää suoluonnon elinvoimaa ja puhdistaa vesistöjä

Vesienpalautusta voidaan tehdä myös yksityismailla. Tapion Yksityis-Vespa -hankkeessa on vauhditettu vesienpalautuksen laajempaa käyttöönottoa toteuttamalla yksityismaiden vesienpalautuksia sekä jakamalla saatuja oppeja valtakunnallisesti kaikkien toimijoiden käyttöön.

Yksityismaiden vesienpalautukseen motivoi metsätalouden ojitusalueelta tulevien vesien puhdistuminen sekä suoluonnon elpyminen, joka parantaa mm. metsäkanalintujen elinympäristöjä sekä hillasatoja. Soveltuvia kohteita voivat olla esimerkiksi turvemaiden kitu- ja joutomaa-alueet. Vesienpalautus tehostaa valuma-alueen vesiensuojelua vähentämällä ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista suoraan alapuolisiin vesistöihin. Samalla myös parannetaan ojituksien kuivattamien soiden vesitaloutta.

Tapion vesienpalautuksen kartoitushanketta on toteutettu yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, Metsähallitus Luontopalveluiden ja Metsähallitus Metsätalous Oy:n sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Vesien palauttaminen suojelusoille -hanketta on rahoittanut ympäristöministeriö Helmi-elinympäristöohjelmasta.

Lisätietoja

• Vesien palauttaminen suojelusoille -hanke
• Ojasta allikkoon II – Yksityis-Vespa -hanke
• Maanomistajille suunnattu esite vesienpalautuksesta
• Vesienpalautus suojelusoille: Opas käytännön toimijoille (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 09 / 2024)