Kuopion Pilpan alueen perinnebiotooppeja on hoidettu syksyn aikana ja työt valmistuivat lokakuussa. Samoilla toimenpiteillä parannetaan myös pölyttäjien elinolosuhteita. Puita ja pensaita poistamalla alueen avoimuus lisääntyi ja lahopuuta lisättiin pölyttäjien mieliksi. Elinympäristöjen hoidossa pitää monesti huomioida monet eri tavoitteet ja lajiryhmät, mutta tarkka suunnittelu palkitsee.

Mediassa vilisee uutisia, keskustelua ja kannanottoja niin ennallistamisasetuksesta, vanhojen metsien suojelusta kuin takapihojen villiinnyttämisestäkin. Kaikki ovat osa suuremman kokonaisuuden – luontokadon – ratkaisemista. Näin suuren haasteen taklaamiseksi tarvitaan useampia lähestymiskulmia.

Yksi keinoista on aktiivinen hoito luontoarvojen turvaamiseksi ja lisäämiseksi. Erilaisten elinympäristöjen hoidolla voidaan saada aikaan vaikuttavia tuloksia, jotka turvaavat paikallista luontoa. Hoitoa suunnitellessa pitää kuitenkin tietää, mitkä alueet vaativat hoitoa ja minkälaiset toimenpiteet olisivat tehokkaimpia. Esimerkiksi paahdealueiden, tiettyjen lehtotyyppien ja perinnebiotooppien lajisto voi vaatia säännöllistä hoitoa tai maankäyttöä, jotta niiden elinolosuhteet eivät heikkene ajan kuluessa.

Laidunnus ja niitto säilyttävät perinnebiotooppien monimuotoisuuden

Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan alueita, joille on pitkän jatkuneen karjan laidunnuksen ansiosta levinnyt hyvin omaleimaista hyönteis-, kasvi- ja sienilajistoa. Vanhat maankäyttömuodot ovat Pilpassa vielä selkeästi näkyvissä ja alueen kasvilajisto kielii kulttuurivaikutuksesta. Lajiston säilymistä on tukenut vanhojen peltojen säännöllinen niittäminen.

Perinnebiotoopit tarvitsevat kuitenkin säännöllistä hoitoa, sillä ilman laidunnusta tai niittoa niiden luonnollinen kehitys johtaa vääjäämättä kohti umpeenkasvua. Puut, pensaat ja korkeammaksi kasvavat heinät vievät vähitellen elintilaa avoimuutta ja valoa kaipaavilta lajeilta.

Pilpassa hoitotarvetta oli laajasti eri kuvioilla juuri umpeenkasvun seurauksena. Hoidon tarve on merkittävä myös valtakunnallisesti. Arvioiden mukaan perinneympäristöjen määrä on vähentynyt yli 99 % 1900-luvun aikana perinteisen karja- ja niittotalouden vähennyttyä nopeasti.

Perinnebiotooppien lajiston ainutlaatuisuuden syyt ylettyvät kuitenkin karjan laidunnusta kauemmas ajassa. Lajit levisivät Suomeen jo kauan ennen kuin ihmisen pitämä karja laidunsi niityillä, hakamailla ja metsälaitumilla. Tarkemmin ottaen palataan edellisen jääkauden jälkeiseen aikaan, jolloin jäätikön vetäytyessä Suomessa oli laajoja aroalueita. Aroilla eläneet suuret kasvinsyöjät hoitivat laidunnuksen ja lopputuloksena ainutlaatuisen upeat perinnebiotoopit lajeineen tulivat osaksi monimuotoista luontoamme.

Pölyttäjille ravintoa ja pesäpaikkoja

Kuopion Pilpan alueella on syksyn mittaan toteutettu hoitotöitä, jotka suunniteltiin hankkeessa yhdessä laajan asiantuntijaryhmän kanssa. Pilpan alueella pölyttäjiä tukevat hoitotoimet suunniteltiin huomioimaan laajalti alueen luontoarvot, kuten lehtokasvillisuus ja liito-oravat. Kokonaisuudessaan hoitotoimien pääpaino on pölyttäjissä ja perinnebiotooppien hoidossa.

Monien eri tavoitteiden ja lajien elinympäristövaatimusten yhteensovittamiseksi hoito suunniteltiin pienipiirteisesti. Syksyn töissä lehtomaisilla kohdilla jätettiin enemmän lehtipuustoa ja ohjeistettiin välttämään lehtokuusamien vahingoittamista töiden yhteydessä. Liito-oravan tarpeet huomioitiin suunnittelu- ja toteutusvaiheessa esimerkiksi jättämällä isoja, lehtipuun vieressä kasvavia kuusia.

Pölyttäjiä on kuluvana syksynä hemmoteltu lisäämällä avoimuutta ja lahopuuta sekä huomioimalla lehtipuut. Ensi kevään ja kesän aikana töitä viimeistellään ja päästään seuraamaan, alkavatko hoidon vaikutukset jo näkyä alueen lajistossa.

Avoimuutta lisättiin poistamalla järeää puustoa ja raivaamalla pensaskerrosta. Aukeat alueet, joilla on myös runsaasti kukkivaa kasvillisuutta, tarjoavat monipuolisen, medestä ja siitepölystä koostuvan maistelumenun pölyttäjille. Varjostavan puuston vähentämisen jälkeen Pilpan alueelta löytyy auringosta ja lämmöstä nauttiville pölyttäjille enemmän houkuttelevia paikkoja, joista sopii etsiä ravintoa lämpiminä kesäpäivinä.

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että lahopuun tärkeä rooli luonnossa ulottuu myös pölyttäjiin. Useat erilaiset pölyttäjät, kuten pistiäiset ja kovakuoriaiset, munivat lahopuuhun. Kuoriuduttuaan toukat voivat elellä lahossa puuaineksessa aikuistumiseensa saakka. Tämän takia Pilpan alueella säästettiin hoitotöissä kaikki lahopuu ja hoitotöiden yhteydessä lahopuuta myös lisättiin. Keinona oli isojen puiden jättäminen maahan ja tekopökkelöiden tekeminen.

Pilpan alueella pölyttäjiä ja perinnebiotooppeja tukeva, Tapion vetämä hanke jatkuu ensi kesään saakka, jonka jälkeen hoitoa jatketaan Kuopion kaupungin toimesta. Hanketta rahoittaa Metsä Groupin luonto-ohjelma ja sponsoroi Kuopion Energia. Lue lisää hankkeen verkkosivulta.