Pölyttäjäystävällinen metsätila

30.11.2022

Vuoden 2021 lopulla ilmestyi kiinnostava opas, joka kertoo pölyttäjäystävällisestä maatilasta. Opas esittelee periaatteet ja käytännöt pölyttäjäystävällisempään maatalouteen.

Käytäntöjä on useita, niistä villeimmän kuuloinen on ehdottomasti ”kukkiva petopenkka”. Se tarkoittaa avoimen pellon keskelle perustettua, lievästi koholla olevaa monimuotoisuuskaistaa, jossa kasvaa esimerkiksi heinää ja niittykasveja. Pedoilla viitataan viljelytuholaisten luontaisiin vihollisiin.

Pinta-alastamme on maatalouskäytössä lähes 2,3 miljoonaa hehtaaria ja pölyttäjillä on tärkeä rooli ruokaturvan toteutumisessa. On helppo ymmärtää, miksi viljelijän kannattaa olla kiinnostunut pölyttäjille suotuisien elinympäristöjen vaalimisesta.

Maatila ei kuitenkaan ole ainoa paikka, jossa pölyttäjiä tulisi ajatella.

Talouskäytössä olevia metsiä on peltoihin verrattuna lähes 10-kertainen määrä. Jo tällä perusteella voisi olettaa, että pölyttäjiksi luettavien hyönteisyksilöiden enemmistö viettää Suomessa aikansa enimmäkseen metsissä. Tätä voi olla vaikea todentaa. Se tiedetään, että useat viljelmiltä ruokaa hakevat ja viljelykasveja pölyttävät hyönteiset tarvitsevat elinympäristöönsä myös metsän.

Pölyttäjäystävällinen maatila -julkaisun rinnalle tarvitaan siis opas pölyttäjäystävällisestä metsätilasta. Onneksi sellainen on jo olemassa. Julkaisun nimi tosin on ”Pölyttäjien huomioiminen talousmetsien käsittelyssä”.

Oppaaseen on koottu valikoima käytännön toimenpiteitä ja suosituksia, joiden avulla metsänomistajat ja metsäammattilaiset voivat parantaa pölyttäjien elinolosuhteita talousmetsissä. Samoilla keinoilla edistetään muutakin metsäluonnon monimuotoisuutta.

Pölyttäjien elinympäristöstä huolehtiminen osana metsätalouden toimenpiteitä on ajatuksena tuore. Toki 1990-luvulta lähtien on perusteltu raidan jättämistä säästöpuuksi sillä, että raita on kimalaisille tärkeä ruokailupuu keväällä ja kimalaiset pölyttävät mustikat. Tämä oli pitkään ainoa asia, mitä metsiin ja pölyttäjiin liittyen osattiin sanoa.

Pölymetsä-hanke kokosi tutkimus- ja asiantuntijatietoa metsien pölyttäjistä, pölyttäjille tärkeistä elinympäristöistä sekä metsän- ja luonnonhoidon keinojen vaikutuksesta pölyttäjiin. Tämän pohjalta voimme osoittaa metsänomistajille useita tapoja pölyttäjäystävällisen metsätilan hoitoon.

Hiekkatie, jonka reunalla vihreää kasvillisuutta ja vaaleanpunaisia kukkia. Taustalla siintää metsä.
Löytyykö metsästä jotain yhtä hohdokasta, kuin viljelysten ”kukkivaa petopenkka”? Vahvin ehdokas on metsäautotien penkka, jonka annetaan kesän ajan kukkia ja niitetään vasta kukinnan päätyttyä. Kuva: Lauri Saaristo.

Lisätietoja:

Pölymetsä-hankesivut