Metsäojien madaltumiskehityksen mallintaminen

Suometsien hoito on keskeisessä asemassa ilmastokestävän metsänhoidon toteutuksessa. Suometsien rooli hiilensidonnassa riippuu olennaisesti metsäojien ja puuston ylläpitämästä kuivavarasta. Puuston kasvukauden aikana 30–40 cm kuivavara on riittävä puuston kasvun ylläpitämiseksi. Ojitussyvyydellä on vaikutus kuivatukseen ja oletetusti myös ojien kunnon säilymiseen. MEMMA – Metsäojien madaltumiskehityksen mallintaminen -hankkeessa tuotetaan tietoa metsäojien kehittymisestä ja kunnostustarpeesta 30 vuoden ajanjaksolta ja tuotetaan ennustemalli, jolla ojien umpeenkasvunopeutta voidaan ennustaa. Hanke kuuluu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuteen.

Tausta

Suomessa on ojitettu metsätaloutta varten soita ja ohutturpeisia kivennäismaita kaikkiaan noin 5,9 miljoonaa hehtaaria. Suometsien hoito on keskeisessä asemassa ilmastokestävän metsänhoidon toteutuksessa. Suometsien rooli hiilensidonnassa riippuu olennaisesti metsäojien ja puuston ylläpitämästä kuivavarasta. Puuston kasvukauden aikana 30–40 cm kuivavara on riittävä puuston kasvun ylläpitämiseksi. Ojitussyvyydellä on vaikutus kuivatukseen ja oletetusti myös ojien kunnon säilymiseen. Toisaalta maaperän turpeen hiilivaraston säilymisellä on suuri vaikutus ilmastoon ja mitä tehokkaampi kuivattava vaikutus ojalla on, sitä isommiksi kasvihuonekaasupäästöt turpeesta ja vesistökuormitus kasvavat. Turvemaiden hiilitasapainon kannalta on erityisen tärkeää osoittaa ojien kunnostustoimenpiteet sellaisille kohteille, joilla kunnostus on kannattava ja tarpeellinen toimenpide puuston kasvun kannalta sekä välttää turhaan ojien kaivamista liian syviksi.

Ojien kunto liittyy olennaisesti kysymykseen siitä, milloin tai tarvitseeko ojaa ylipäätään kunnostaa. Kuivatusojien syvyydestä on käyty ja käydään keskustelua. Pitkään oletuksena on ollut, että mitä syvemmiksi ojat kaivetaan sitä pidempään ne pysyvät toimintakykyisinä lykäten kunnostustoimenpidetarpeita. Luonnonvarakeskuksessa kehitetyllä SUSI-suosimulaattorilla pystytään mallintamaan ojien perkauksen vaikutusta turvemaiden puuston kasvuun. Simulointien perusteella suurin osa puuston kasvuvasteesta syntyy, kun ojaa syvennetään 30 cm:stä 60 cm:iin. Sitä syvemmillä ojilla saatava lisähyöty puuston kasvulle on vähäinen.

Tavoitteet

Hyvällä ojasuunnittelulla ja toteutuksella on suora vaikutus turvemaiden metsien kasvukykykyyn ja rooliin ilmakehän hiilensidonnassa. Hankkeen tavoitteena on antaa ojasuunnitteluun lisää tietoa ojien kehittymisestä. Hankkeessa selvitetään, miten kunnostettujen ojien umpeenkasvu ja mataloituminen ovat edenneet kolmenkymmenen vuoden aikana ja millaiset tekijät mahdollisesti vaikuttavat ojien kunnon kehittymiseen. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään laserkeilausaineiston analysointiin perustuvaa menetelmää, jonka avulla voidaan arvioida, onko ojien kunto ja kuivatus puuston kasvun kannalta riittävää ja miten pitkään. Hankkeen tulosten avulla saadaan lisätietoa ojien kunnostustarpeen määrittämiseen ja suometsien hoitohankkeiden suunnitteluun. Hanke vastaa metsien hiilinielujen ja -varastojen vahvistamiseen edistämällä ilmastokestävää suometsien hoitoa tuottamalla tietoa kunnostettavien metsäojien suunnittelun tarkentamiseen.

Toiminta

Hankkeen toteuttaminen muodostaa jatkumon vuonna 1990 alkaneelle Vesihallituksen METVE-projektille, missä selvitettiin metsätalouden vesistökuormitushaittoja. Hankkeen osaprojektina Tapion johdolla aloitettiin ojien kunnostuksen vesistövaikutusten seurantaan tähtäävä seurantatutkimus, johon valikoitui mukaan 40 kunnostuskohdetta eri puolilta Suomea. Tapiolla on hallussaan ja käytettävissä koko inventointiaineisto.

MEMMA-hankkeessa inventoidaan edellä mainittujen ojien kunto vuoden 2023 aikana, kun ojien kaivuusta on kulunut 30 vuotta. Hankkeessa analysoidaan vuosien 1994–2023 aikana kerätty aineisto, jonka avulla saadaan kattava kuva kunnostettujen ojien kehittymisestä ja kehitykseen mahdollisesti vaikuttavista. Aineiston avulla tuotetaan ennustemalli metsäojien madaltumiskehityksestä.
Hanke koostuu kahdesta työpaketista.

Työpaketti 1: Ennustemenetelmä

Työpaketissa 1 koostetaan HYTKY-hankkeella kehitetty maanmittauslaitoksen 30 vuoden laserkeilausaineisto. Koosteen avulla saadaan ainutlaatuista ja uutta tietoa ojien kehityksestä kaivuuhetkestä lähtien. Tavoitteena on kehittää ennustemalli, jolla arvioidaan, miten ojan kunto kehittyy ajan myötä.

Työpaketti 2: Ojien kunnon kehittyminen – ojainventointi

Työpaketissa 2 ojien umpeenkasvunopeuteen liittyvää ennustemallia varten inventoidaan 40 ojituskohdetta. Inventoinnissa mitataan edellisten inventointien mukaisesti ojan syvyys, pinta- ja pohjaleveys, sekä arvioidaan kasvillisuus ja sen peittävyys sekä ojan toimivuus. Työpaketin tuloksena ojainventointitiedot täydentyvät niin, että ojien kehittymistä voidaan tarkastella 30-vuotisen seuranta-aineiston perusteella.

Hankkeen taustatiedot

Hanke on alkanut toukokuussa 2023 ja se päättyy lokakuussa 2024.

Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämä maankäyttösektorin Hiilestä kiinni – ilmastotoimenpidekokonaisuus, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.

Hanke täydentää ja syventää HYTKY-hankkeessa saatavaa ojan kunnon tilannetietoa. Hankkeella on kytkös myös keväällä 2023 alkavaan ja MMM:n osarahoittamaan OLO-hankkeeseen, jossa tavoitteena on testata käytännössä uutta METKA-tukijärjestelmän mukaista suometsän hoitohankkeen suunnittelua ja käyttää suunnittelussa hyväksi Arbonaut Oy:n tuottamaa kuivavara-aineistoa sekä KUNNOS-työkalulla tuotettua analyysiä vesiensuojelurakenteiden optimaalisista paikoista ja Suosimulaattorilla tuotettua analyysia ojien perkauksen taloudellisesta tarkoituksenmukaisuudesta.

MEMMA-hankkeen tulokset täydentävät merkittävällä tavalla TurVI-hankkeessa saatuja tuloksia eri syvyisten ojien kuivatus- ja kasvihuonekaasuvaikutuksista sekä ojien syvyyden kehityksestä kahden vuoden ajan kaivun jälkeen.

Aineistot

• Tiedote 12.9.2023 Tapio: Kunnostetaanko vai ei? Uudessa hankkeessa selvitetään metsäojien kunnostustarvetta.