Etusivu > Projektit > TurVI – Työkaluja ja menetelmiä turvemaiden metsien käytön vesistö- ja ilmastovaikutusten torjuntaan

TurVI – Työkaluja ja menetelmiä turvemaiden metsien käytön vesistö- ja ilmastovaikutusten torjuntaan

Päivitetty 15.9.2021

Tapion, Luken, SYKEn ja Metsäkeskuksen TurVI-hankkeessa parannetaan ojituskäytäntöjä. Hankkeessa sovitetaan kestävällä tavalla yhteen turvemaiden metsien puuntuotannon turvaaminen, vesiensuojelu sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Erisyvyisten ojien vaikutusta vesistökuormitukseen ja kasvihuonekaasujen vapautumiseen testataan hankkeessa perustettavilla pilottikohteilla. Tavoitteena on vähentää haitallisia vesistövaikutuksia ja edistää hiilen sidontaa nykysuosituksia matalammilla ojilla. Hankkeen tuloksena syntyy uusia turvemaiden metsien käsittelymenetelmiä ja ohjeistus kohdekohtaisen ojituksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Tausta

Metsäteollisuuden investoinnit kasvattavat erityisesti Pohjois-Suomen metsien käyttöä. Suometsien käytön tehostaminen tulee toteuttaa ilman, että vesistökuormitus lisääntyy. Samalla on pystyttävä tehostamaan hiilensidontaa ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Ojien kunnostamisen aiheuttama kiintoainekuormitus on luokiteltu yhdeksi merkittävimmistä metsätaloustoimenpiteiden päästöistä. Ojitusten seurauksena turpeen hajoaminen voimistuu, mikä kasvattaa myös ravinteiden ja orgaanisen hiilen huuhtoutumista valumavesiin. Muutokset valumavesien laadussa vaikuttavat voimakkaasti vastaanottavien vesistöjen tilaan.

Turpeen hajoamisen tehostuminen nostaa samalla myös ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin määrää. Vaikka ojitus vähentää hiilidioksidia voimakkaamman kasvihuonekaasun, metaanin vapautumista turpeesta ilmakehään, on metsäojitettu suo arvioitu parhaimmillaankin metaanineutraaliksi. Ojista metaania vapautuu edelleen, ja sillä saattaa olla merkittävä vaikutus kuivatusalan hiilitaseeseen.

Nykyisten metsänhoidon suositusten mukainen ojasyvyys on paksuturpeisilla aloilla 80─110 cm. Luonnonvarakeskuksessa kehitetyn SUSI-suosimulaattorin mallinnustulosten perusteella suurin osa puuston kasvuvasteesta syntyy, kun ojaa syvennetään 30 cm:stä 60 cm:iin. Sitä syvemmillä ojilla saatava lisähyöty on vähäinen. Maltillisella, puuston kasvulle optimaalisella vedenpinnan nostolla voitaisiin vähentää sekä ojitusten aiheuttamaa vesistökuormitusta että hiilidioksidipäästöä aiheuttamatta samalla suurta metaanipäästöä.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on selvittää perusteet puuston kasvulle riittävän ojasyvyyden määrittämiseen ja kohdekohtaisesti soveltuvien ojasyvyyksien toteuttamiseen, jotta vesistökuormitusta voidaan vähentää ja kasvihuonekaasujen vapautumista hillitä. Tämän lisäksi tavoitteena on edistää käytännön toimijoiden osaamista tehokkaimmiksi todettujen vesiensuojelumenetelmien hyödyntämisessä.

TurVI-hankkeessa kehitetään menetelmiä, joiden avulla voidaan torjua turvemaiden metsien käytön vesistökuormitushaittoja, ja ehkäistä turpeen hajoamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Hankkeen tuloksena ojasuunnittelijat ja urakoitsijat osaavat hyödyntää simulointien tuloksia ojasuunnittelun ja toteutuksen tukena ja osaavat määrittää kohdekohtaisesti puuston kasvulle optimaalisen ojitussyvyyden. Hankkeen avulla toimijoiden tietoisuus vesistöhaittojen torjumisen tärkeydestä ja kohdekohtaisesti käyttökelpoisimmista vesiensuojelumenetelmistä lisääntyy ja parhaiden käyttökelpoisten vesiensuojelurakenteiden hyödyntäminen yleistyy. Hankkeen tulokset tuottavat arvokasta taustatietoa metsänhoidon suosituksia ja niiden seuraavaa päivitystä varten.

Toiminta

Hanke toteutetaan kahdella Pudasjärvelle sijoittuvalla käytännön pilottikohteella, joilla testataan eri syvyisten ojien vaikutusta pohjavedenpinnan tasoon, valumavesien laatuun ja kasvihuonekaasujen vapautumiseen. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan neljässä työpaketissa:

TP 1. Arvioidaan ja toteutetaan suosimulaattorin pohjalta Metsähallituksen ja Tornator Oyj:n maille perustettaville pilottikohteille kohdekohtaisesti soveltuvimmat ojitussyvyydet ja seurataan niiden vaikutusta pohjavedenpinnan tasoon. Hankkeen pilottikohteille toteutetaan myös kohdekohtaisesti niitä parhaiten palvelevat vesiensuojeluratkaisut.

TP 2. Tehostetaan kuivatushankkeiden vesiensuojelua arvioimalla, miten kuivatusalueiden viereisiä suo- ja turvemaa-alueita voitaisiin hyödyntää vesistökuormituksen vähentämisessä. Tarkastelussa ovat erityisesti pintavalutuskentät, virtaamansäätöpadot sekä lampimaiset vesiensuojelukosteikot. Tarkastelussa huomioidaan potentiaalisten vedenohjauskohteiden mahdolliset suojeluarvot.

TP 3. Seurataan eri syvyisten ojien vaikutusta valumaveden laatuun ja kasvihuonekaasujen vapautumiseen. Hankkeen tulosten perusteella suosimulaattori täydennetään sisältämään arviot eri syvyisten ojien vesistökuormituksesta ja metaanipäästöistä.

TP 4. Kootaan hankkeen tulosten perusteella käytännön toimintaa palveleva työohje, jonka avulla voidaan kohdekohtaisesti arvioida soveltuvimmat ojitussyvyydet ja tehokkaimmat vesiensuojelurakenteet. Hankkeen tulokset viestitään ja koulutetaan metsätaloustoimijoiden käyttöön.

Yhteistyökumppanit

Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Tapio, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Suomen metsäkeskus. Muita yhteistyötahoja ovat Metsähallitus Metsätalous Oy, Tornator Oyj, Koneyrittäjien liitto, Maa- ja metsätalousministeriö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Hankkeen kesto

Hanke alkoi maaliskuussa 2020 ja se päättyy helmikuussa 2023.

Rahoittaja

Hankkeen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR 80 % (376 584 €) hankkeen kokonaisrahoituksesta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 470 735 €. Hanketta rahoittaa myös maa- ja metsätalousministeriö.

Aineistot

Lisätietoa

Hankkeen projektipäällikkö, vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio, samuli.joensuu(at)tapio.fi, puh. +358 40 534 1043

Tutkija, Sakari Sarkkola, Luke, sakari.sarkkola(at)luke.fi, puh. +358 29 532 5409

Erikoistutkija, Heikki Mykrä, SYKE, heikki.mykra(at)ymparisto.fi, puh. +358 29 525 1436

Paikkatietoasiantuntija, Juha Jämsén, Suomen metsäkeskus, juha.jamsen(at)metsakeskus.fi, puh. +358 40 034 1249

  • Samuli Joensuu
  • Vesiensuojelun johtava asiantuntija
  • samuli.joensuu(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6015
  • Jani Antila
  • Asiantuntija
  • jani.antila(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6006
  • Maija Kauppila
  • Ympäristöasiantuntija
  • maija.kauppila(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6024
  • Tiina Ronkainen
  • Vesiasiantuntija
  • tiina.ronkainen(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6035
  • Tarja Anttila
  • Suometsien asiantuntija
  • tarja.anttila(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6014
  • Asmo Hyvärinen
  • Asiantuntija
  • asmo.hyvarinen(at)tapio.fi
  • 029 432 6078