Tapion, Luken, SYKEn ja Metsäkeskuksen TurVI-hankkeessa parannetaan ojituskäytäntöjä. Hankkeessa sovitetaan kestävällä tavalla yhteen turvemaiden metsien puuntuotannon turvaaminen, vesiensuojelu sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Erisyvyisten ojien vaikutusta vesistökuormitukseen ja kasvihuonekaasujen vapautumiseen testataan hankkeessa perustettavilla pilottikohteilla. Tavoitteena on vähentää haitallisia vesistövaikutuksia ja edistää hiilen sidontaa nykysuosituksia matalammilla ojilla. Hankkeen tuloksena syntyy uusia turvemaiden metsien käsittelymenetelmiä ja ohjeistus kohdekohtaisen ojituksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Tausta
Metsäteollisuuden investoinnit kasvattavat erityisesti Pohjois-Suomen metsien käyttöä. Suometsien käytön tehostaminen tulee toteuttaa ilman, että vesistökuormitus lisääntyy. Samalla on pystyttävä tehostamaan hiilensidontaa ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Ojien kunnostamisen aiheuttama kiintoainekuormitus on luokiteltu yhdeksi merkittävimmistä metsätaloustoimenpiteiden päästöistä. Ojitusten seurauksena turpeen hajoaminen voimistuu, mikä kasvattaa myös ravinteiden ja orgaanisen hiilen huuhtoutumista valumavesiin. Muutokset valumavesien laadussa vaikuttavat voimakkaasti vastaanottavien vesistöjen tilaan.
Turpeen hajoamisen tehostuminen nostaa samalla myös ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin määrää. Vaikka ojitus vähentää hiilidioksidia voimakkaamman kasvihuonekaasun, metaanin vapautumista turpeesta ilmakehään, on metsäojitettu suo arvioitu parhaimmillaankin metaanineutraaliksi. Ojista metaania vapautuu edelleen, ja sillä saattaa olla merkittävä vaikutus kuivatusalan hiilitaseeseen.
Nykyisten metsänhoidon suositusten mukainen ojasyvyys on paksuturpeisilla aloilla 80─110 cm. Luonnonvarakeskuksessa ja Helsingin yliopistossa kehitetyn SUSI-suosimulaattorin mallinnustulosten perusteella suurin osa puuston kasvuvasteesta syntyy, kun ojaa syvennetään 30 cm:stä 60 cm:iin. Sitä syvemmillä ojilla saatava lisähyöty on vähäinen. Maltillisella, puuston kasvulle optimaalisella vedenpinnan nostolla voitaisiin vähentää sekä ojitusten aiheuttamaa vesistökuormitusta että hiilidioksidipäästöä aiheuttamatta samalla suurta metaanipäästöä.
Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena on selvittää perusteet puuston kasvulle riittävän ojasyvyyden määrittämiseen ja kohdekohtaisesti soveltuvien ojasyvyyksien toteuttamiseen, jotta vesistökuormitusta voidaan vähentää ja kasvihuonekaasujen vapautumista hillitä. Tämän lisäksi tavoitteena on edistää käytännön toimijoiden osaamista tehokkaimmiksi todettujen vesiensuojelumenetelmien hyödyntämisessä.
TurVI-hankkeessa kehitetään menetelmiä, joiden avulla voidaan torjua turvemaiden metsien käytön vesistökuormitushaittoja, ja ehkäistä turpeen hajoamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Hankkeen tuloksena ojasuunnittelijat ja urakoitsijat osaavat hyödyntää simulointien tuloksia ojasuunnittelun ja toteutuksen tukena ja osaavat määrittää kohdekohtaisesti puuston kasvulle optimaalisen ojitussyvyyden. Hankkeen avulla toimijoiden tietoisuus vesistöhaittojen torjumisen tärkeydestä ja kohdekohtaisesti käyttökelpoisimmista vesiensuojelumenetelmistä lisääntyy ja parhaiden käyttökelpoisten vesiensuojelurakenteiden hyödyntäminen yleistyy. Hankkeen tulokset tuottavat arvokasta taustatietoa metsänhoidon suosituksia ja niiden seuraavaa päivitystä varten.
Toiminta
Hanke toteutetaan kahdella Pudasjärvelle sijoittuvalla käytännön pilottikohteella, joilla testataan eri syvyisten ojien vaikutusta pohjavedenpinnan tasoon, valumavesien laatuun ja kasvihuonekaasujen vapautumiseen. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan neljässä työpaketissa:
TP 1. Arvioidaan ja toteutetaan suosimulaattorin pohjalta Metsähallituksen ja Tornator Oyj:n maille perustettaville pilottikohteille kohdekohtaisesti soveltuvimmat ojitussyvyydet ja seurataan niiden vaikutusta pohjavedenpinnan tasoon. Hankkeen pilottikohteille toteutetaan myös kohdekohtaisesti niitä parhaiten palvelevat vesiensuojeluratkaisut.
TP 2. Tehostetaan kuivatushankkeiden vesiensuojelua arvioimalla, miten kuivatusalueiden viereisiä suo- ja turvemaa-alueita voitaisiin hyödyntää vesistökuormituksen vähentämisessä. Tarkastelussa ovat erityisesti pintavalutuskentät, virtaamansäätöpadot sekä lampimaiset vesiensuojelukosteikot. Tarkastelussa huomioidaan potentiaalisten vedenohjauskohteiden mahdolliset suojeluarvot.
TP 3. Seurataan eri syvyisten ojien vaikutusta valumaveden laatuun ja kasvihuonekaasujen vapautumiseen. Hankkeen tulosten perusteella suosimulaattori täydennetään sisältämään arviot eri syvyisten ojien vesistökuormituksesta ja metaanipäästöistä.
TP 4. Kootaan hankkeen tulosten perusteella käytännön toimintaa palveleva työohje, jonka avulla voidaan kohdekohtaisesti arvioida soveltuvimmat ojitussyvyydet ja tehokkaimmat vesiensuojelurakenteet. Hankkeen tulokset viestitään ja koulutetaan metsätaloustoimijoiden käyttöön.
Yhteistyökumppanit
Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Tapio, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Suomen metsäkeskus. Muita yhteistyötahoja ovat Metsähallitus Metsätalous Oy, Tornator Oyj, Koneyrittäjien liitto, Maa- ja metsätalousministeriö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.
Hankkeen kesto
Hanke alkoi maaliskuussa 2020 ja se päättyy helmikuussa 2023.
Rahoittaja
Hankkeen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR 80 % (376 584 €) hankkeen kokonaisrahoituksesta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 470 735 €. Hanketta rahoittaa myös maa- ja metsätalousministeriö.
Aineistot
- Artikkeli 28.2.2023 Metsätrans-Lehti Oy: Matalampien ojien avulla ilmasto- ja vesistöhyötyjä
- Artikkeli 28.2.2023 Metsälehti: Tutkimus: Matalampien kunnostusojien avulla ilmasto- ja vesistöhyötyjä
- Tiedote 28.2.2023 Tapio: Matalampien ojien avulla ilmasto- ja vesistöhyötyjä
- Artikkeli Koneviesti 1.11.2022: Metsäojitus muuttumassa kosteudensääntelyksi – ojien perkaukset eivät välttämättä lisää puuston kasvua
- Metsäojituksen uudet virtaukset -webinaari metsänomistajille ja oppilaitoksille 3.11.2022
Ojitusten vesistövaikutukset – Mirkka Visuri, Suomen ympäristökeskus
Ojasyvyydet – Sakari Sarkkola, Luonnonvarakeskus
Video Virtalan hankealueesta ja vesiensuojelutekniikoista
Susi-Suosimulaattori: Puuston kasvun mallinnus ojitetuilla soilla – Leena Stenberg, Luke
Kohdekohtaiset vesiensuojeluratkaisut – Jani Antila, Tapio Oy - Metsäojituksen uudet virtaukset -webinaari koneyrittäjille 11.10.2022
Ojitusten vesistökuormitus – TurVI hankkeen tuloksia – Mirkka Visuri, Suomen ympäristökeskus
Kohdekohtaiset vesiensuojelurakenteet – Juha Jämsén, Suomen metsäkeskus
Matalampien ojien toteutus – Tiina Ronkainen, Tapio Oy - Metsäojituksen uudet virtaukset -webinaari ja etämaastokoulutus ojasuunnittelijoille 11.10.2022
Simulointien hyödyntäminen suunnittelussa – Leena Stenberg, Luonnonvarakeskus
Tulevaisuuden näkymiä ojasuunnittelussa – Samuli Joensuu, Tapio Oy - Artikkeli 24.9.2022 Maaseudun Tulevaisuus: Malttia kaivurin ohjaimiin: Turvemailla ei kannata kaivaa yli metrin syviä ojia
- Artikkeli 21.9.2022 Maaseudun Tulevaisuus: Suometsien vesiensuojelussa pitää saada kaikki keinot käyttöön
- Artikkeli 25.11.2021 Tapio: Turvin koealoilla tutkitaan matalampien ojien vaikutusta vesistökuormitukseen ja hiilensidontaan
- Video 10.9.2021 Youtube: Turvi -hanke selvittää eri syvyisten ojien vaikutuksia ilmastoon ja vesien laatuun
- Artikkeli 3/2021 Koneyrittäjälehti: Saadaanko matalammilla ojilla hillittyä turvemaametsien vesistö- ja ilmastovaikutuksia?
- Artikkeli 30.11.2020 Tapio: Tutkimus: saadaanko matalammilla ojilla hillittyä turvemaametsien vesistö- ja ilmastovaikutuksia?
- Uutinen 14.10.2020 Vapaa-ajan kalastajalehti: Turvemetsien ojitusten vesistö- ja ilmastohaittoja pyritään pienentämään
- Uutinen 7.10.2020 SYKEn Vesikirje: Turvemetsien ojien kunnostamisen haitat pienemmiksi
- Video 16.9.2020 Youtube: Ojasyvyyden vaikutusta vesistökuormitukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin metsätalousmailla tutkitaan
- Lehtiartikkeli 9.9.2020 Iijoenseutu: Tarpeeksi mutta ei liian syvälle
- Tiedote 16.6.2020 Tapio: Ojasyvyyden vaikutusta vesistökuormitukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin metsätalousmaalla tutkitaan Pudasjärvellä
- Tiedote 23.4.2020 Tapio: Ojitustekniikkaa kehitetään; tavoitteena puhtaat vedet ja lisää hiilensidontaa
- Uutinen 2.4.2020 SYKEn Vesistökunnostusverkosto: TurVI -hanke kehittää ojitustekniikoita ympäristön hyväksi
Lisätietoa
Hankkeen projektipäällikkö, vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio, samuli.joensuu(at)tapio.fi, puh. +358 40 534 1043
Tutkija, Sakari Sarkkola, Luke, sakari.sarkkola(at)luke.fi, puh. +358 29 532 5409
Erikoistutkija, Heikki Mykrä, SYKE, heikki.mykra(at)ymparisto.fi, puh. +358 29 525 1436
Paikkatietoasiantuntija, Juha Jämsén, Suomen metsäkeskus, juha.jamsen(at)metsakeskus.fi, puh. +358 40 034 1249