Joutoalueiden metsitys on uusi työlaji metsätaloudessa mutta se ei ole vielä vakiintunut käytäntöön. Metsitys kestävästi -hankkeessa tehdään tunnetuksi ja jalkautetaan metsätalouteen ratkaisuja, jotka varmistavat puuston kasvun aiemmin puuttomille alueille. Turvetuotantoalueiden maanomistajat tarvitsevat päätöksenteon tueksi tietoa alueidensa uusista vaihtoehdoista, joista metsitys on yksi tärkeimmistä. Huomiota kiinnitetään metsityksen ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Tausta
Metsitys on keskeinen toimenpide metsäpinta-alan lisäämisessä ja sitä kautta metsien hiilinielun kasvattamisessa. Lähtökohtana on, että metsityksen yhteiskuntataloudelliset hyödyt ovat suuret. Tässä tilanteessa on tärkeää tehdä näkyväksi metsityksessä tarvittava laaja-alainen osaaminen, riskien tunnistaminen ja mahdollisten haittojen minimoiminen.
Tavoitteet
Metsitys kestävästi -hankkeessa vahvistetaan metsätalouden toimijoiden valmiuksia auttaa maanomistajaa metsitykseen liittyvissä pohdinnoissa. Hankkeessa kehitetään viestintää metsityksestä, tuotetaan tutkijaorganisaatioiden kanssa koulutusmateriaalia kohderyhmänä suonpohjien maanomistajat ja arvioidaan määräaikaista metsitystukijärjestelmää. Lisäksi käynnistetään metsityksen työmenetelmien ja kaluston T&K-toimintaa.
Toiminta
Hanke tuottaa päätöksenteossa tarvittavaa taustatietoa, miten metsityksen kohdevalinnassa ja toteutuksessa voidaan varmistaa kestävyyden eri osa-alueet. Hanke kytkeytyy maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaan.
Hankkeessa käsitellään entisten peltojen ja vastaavien joutoalueiden sekä turvetuotannosta uuteen käyttöön siirtyvien suonpohjien metsitystä. Hankkeessa ei pohdita maataloustuotannossa olevia peltoja, nurmia eikä niittyjä.
Yhteistyökumppanit
Hankkeen toteuttaa Tapio. Yhteistyössä ovat mukana Suomen metsäkeskus ja mukaan toivotaan alueellisia ja paikallisia metsäalan organisaatioita. Hankkeen työpajoihin osallistuu laaja joukko metsä- ja ympäristöalan asiantuntijoita.
Hankkeen kesto
Hankkeen ensimmäinen rahoituskausi käynnistyi marraskuussa 2019 ja päättyi 2021. Hanke sai jatkorahoitusta vuosina 2022 ja 2023.
Rahoittaja
Hankkeen rahoittaa kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousministeriö.
Aineistot
- Turvetuotantoon vuokratun alueen palautus maanomistajalle -neuvontamateriaali – julkaistu 20.12.2023
- Luonnon- ja maisemanhoito metsityksessä -raportti – julkaistu 4.12.2023
- Metsitys turvetuotantoalueen jatkokäyttömuotona -verkkokurssi – julkaistu 25.11.2022
- Återbruk av torvbottnar genom beskogning -nätkurs – julkaistu 9.1.2023
- Joutoalueiden metsitys kestävästi -verkkokurssi – julkaistu 3.12.2021
- Hållbar beskogning av outnyttjad mark -nätkurs – julkaistu 20.12.2021
- Joutoalueiden metsitys kestävästi -webinaarin 2.2.2022 diaesitykset
- Metsitystä koskevat metsänhoidon suositukset – julkaistu 26.4.2021
- Joutoalueiden metsitysketjut -visualisointi suomeksi & på svenska – julkaistu 30.11.2021
- Metsityspotentiaali -selvitys (pdf) – julkaistu 19.5.2020
- Joutoalueiden metsityksen kehitys- ja tietotarpeet -selvitys– julkaistu 20.12.2021
Työpaja 5.5.2023
- Metsitystuen tilannekatsaus – Jussi Pirkonen, Suomen metsäkeskus
- ELY-keskuksen metsitystukilausunnot – Miina Jahkonen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
- Näkemyksiä ja kokemuksia metsitystuen hakemisesta – Jussi Pirkonen, Suomen metsäkeskus
- Metsitystukilain uudistamisen valmistelu – Kaisa Pirkola ja Outi Kumpuvaara, Maa- ja metsätalousministeriö / Luonnonvaraosasto
Työpaja 6.3.2020
- Joutoalueiden metsitys – Hallitusohjelman kirjaukset ja MMM linjaukset – Kaisa Pirkola, Maa- ja metsätalousministeriö
- Joutoalueiden metsityspotentiaali paikkatietoaineistojen valossa – Mikko Hämäläinen ja Mikko Lumperoinen, Tapio
- Suonpohjien metsityksen edellytykset – Lasse Aro, Luonnonvarakeskus
- Kokemuksia pellonmetsityksistä ja jälkitöistä kivennäis- ja turvemailla – Aki Haapaniemi, Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano
- Kuvakavalkadi – Airi Matila, Tapio ja Mira Isoniemi, Suomen metsäkeskus
Työpaja 27.4.2020
- Käytöstä poisjääneiden peltojen ja muiden vastaavien joutoalueiden metsitysketjut – Arto Koistinen, Tapio
- Suonpohjien metsityksen edellytykset – Lasse Aro, Luonnonvarakeskus
- Metsityksen hiilitase-esimerkki – Mikko Lumperoinen, Tapio
- Joutoalueen vaihtoehtoinen käyttö: Esimerkkinä avoimet perinneympäristöt ja niiden Helmi-rahoitus– Hanna-Leena Keskinen, Ympäristöministeriö
Työpaja 14.12.2020
- Ajankohtaista metsitystuen valmistelutilanteesta – Kaisa Pirkola, maa- ja metsätalousministeriö
- Mille kohteille saa metsitystukea ja tuen tasot ja rajoitteet – Janne Uitamo, Suomen metsäkeskus
- Mitä tietoja kysytään metsitystukihakemuksessa – keskeistä hakuprosessista – Kaisa Ritala ja Kirsi Kettula, Suomen metsäkeskus
- ELY-keskuksen lausunto hakuprosessissa — näkökulmia Pohjois-Savosta – Kimmo Haapanen, Pohjois-Savon ELY-keskus
- Metsityskohteen maalajin tunnistaminen osana hakemista – Markku Remes, Suomen metsäkeskus
- Miten tunnistaa joutoalue metsämaasta ja maatalouden maasta – Janne Uitamo, Suomen metsäkeskus
- Tulevia metsityskoulutuksia – Yrjö Niskanen, Suomen metsäkeskus
Lisätietoa
Hankkeen projektipäällikkö, metsäasiantuntija Airi Matila, Tapio, airi.matila(at)tapio.fi, puh. +358 40 779 2258