Käsitteet

Tältä sivulta löydät kootusti verkkopalvelussa ja tilastokoosteessa käytettyjen keskeisten käsitteiden määritelmät. Käsitteet liittyvät talouteen, metsätalouteen ja biotalouteen, ja ne auttavat tulkitsemaan tilastoja ja raportteja yhdenmukaisesti.

Arvoketju
Arvoketju kuvaa jonkin hyödykkeen vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Jokainen arvoketjun vaihe, yksittäinen prosessi, nostaa tuotteen arvoa. Arvoketjun viimeinen lenkki on jakelu/myynti asiakkaalle.

Arvonlisäys
Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Biotalous
Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Metsäbiotalouden lisäksi biotalouteen kuuluvat maatalous, elintarviketeollisuus, tekstiilit ja vaatteet, luontomatkailu, metsästys, kalastus sekä osa rakentamisesta, lääketeollisuudesta ja uusiutuvan energian tuotannosta.

Bruttokansantuote, BKT
Kun BKT lasketaan arvonlisäysmenetelmällä, se tapahtuu vähentämällä yrityksen myyntituotoista ostot muilta yrityksiltä ja päädytään markkinahintaiseen bruttoarvonlisäykseen. Kun markkinahintaisesta bruttoarvonlisäyksestä vähennetään tuoteverot, joista suurimman muodostaa arvonlisävero, päädytään perushintaiseen bruttokansantuotteeseen. Perushintainen BKT vastaa yrityksissä käytössä olevaa jalostusarvon eli arvonlisän käsitettä.

Hakkuukertymä
Hakkuukertymä sisältää kaiken metsistä käyttöön hakatun runkopuun. Siihen kuuluu metsäteollisuustuotteiden valmistukseen ja energian tuotantoon hakattu runkopuu. Myös vientiin menevä puu on mukana.

Investoinnit
Käyttöomaisuuden investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista vähennetään käyttöomaisuuden myynnit ja luovutukset. Aineelliseen käyttöomaisuuteen luetaan maa- ja vesialueet, maa- ja vesirakennukset, rakennukset ja rakennelmat, koneet ja kalusto sekä muu aineellinen käyttöomaisuus.

Lakisääteinen suojelualue
Lakisääteinen suojelualue on alue, jonka ensisijainen tavoite on luonnon tai luontoarvojen pysyvä suojelu. Suojelu perustuu lakeihin, asetuksiin ja viranomaisten päätöksiin, ja alueilla voi olla erilaisia rauhoitusmääräyksiä. Osa suojelualueista on täysin poissuljettu metsätaloudesta, kun taas joillakin alueilla voidaan tehdä luonnonhoidollisia toimenpiteitä tai rajoitettuja hakkuita ilman, että suojelutavoitteet vaarantuvat. Suojelu voi olla myös määräaikaista, jolloin se perustuu maanomistajan ja viranomaisen väliseen sopimukseen, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on pysyväluonteinen suojelu.

Metsäbiotalous
Metsäbiotaloudella tarkoitetaan tässä raportissa sitä osaa biotaloudesta, joka käyttää uusiutuvista luonnonvaroista metsäbiomassaa (runkopuu, kannot, hakkuutähteet, puun kuori sekä myös marjat, kävyt ja metsäkasvit) tai metsäbiomassaan perustuvia teollisia sivuvirtoja.

Hankkeessa käytetyssä Tilastokeskuksen aineistossa metsäbiotalouden toimialojen jaottelu on seuraava: metsänhoito, puunkorjuu mukaan lukien keruutuotteet, metsätaloutta palveleva toiminta, puutuotteet sekä massa ja paperi ml. painaminen. Metsäbiotalouden luvuissa on mukana myös puuston nettokasvun arvo.

Markkinahakkuu
Markkinahakkuisiin sisältyy puuta jalostavan teollisuuden käyttöön hakattu teollisuus- ja energiapuu. Teollisuuspuuhun sisältyy tukki- ja kuitupuu sekä energiapuuhun karsittu ranka, kokopuu, latvusmassa ja kannot.

Metsäbiotalouden arvoketju
Metsäbiotalouden arvoketju lähtee liikkeelle metsien kasvusta. Sen jälkeen metsää hoidetaan ja käsitellään, minkä jälkeen puu kaadetaan ja toimitetaan käytettäväksi esimerkiksi sahateollisuudessa, puutuoteteollisuudessa, massa- ja paperiteollisuudessa tai puuenergiana. Valmiit tuotteet toimitetaan asiakkaalle.

Metsätalous
Metsätalous kattaa metsien hoidon, puuntuotannon ja siihen liittyvät palvelut sekä luonnontuotteiden keruun. Se sisältää metsänhoitotyöt, kuten istutuksen, harventamisen ja metsänuudistamisen, sekä puunkorjuun ja puunkuljetuksen. Lisäksi siihen kuuluu hakkuutähteen keruu ja metsähakkeen teko energiantuotantoon sekä metsätalouden konsultointipalvelut.

Metsätalousmaa
Metsätalousmaa on Suomen metsätalouden käytössä olevaa maata, johon kuuluu sekä puuntuotantoon soveltuva että sen ulkopuolelle jäävä alue. Se kattaa valtaosan maan pinta-alasta ja jaetaan puuntuotoskyvyn perusteella eri luokkiin. Metsämaa on alue, jossa puusto kasvaa vähintään yhden kuutiometrin hehtaarilta vuodessa. Kitumaa on usein kivistä tai suoperäistä maata, jossa puuston kasvu jää alle tämän, mutta ylittää kuitenkin 0,1 kuutiometriä hehtaarilta vuodessa. Joutomaa on sen sijaan lähes tai täysin puuton alue, jossa puuntuotoskyky on vieläkin alhaisempi. Lisäksi metsätalousmaahan kuuluu muita metsätalouden toimintoihin varattuja alueita, kuten metsäautoteitä sekä varasto- ja tonttialueita.

Palkansaajakorvaukset
Palkansaajakorvaukset määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi tilinpitojakson aikana tehdystä työstä. Palkansaajakorvaukset jaetaan palkkoihin ja palkkioihin sekä työnantajan sosiaaliturvamaksuihin.

Puuta jalostava teollisuus
Puuta jalostava teollisuus kattaa sahatavaran, muiden puutuotteiden, paperin, kartongin, sellun sekä paino- ja tallennetuotteiden valmistuksen. Se sisältää sahauksen, höyläyksen, vanerin ja muiden puupohjaisten rakennusmateriaalien tuotannon, massan (pääosa sellua) tuotannon sekä paperin ja kartonkituotteiden valmistuksen massasta ja kierrätysmateriaaleista. Lisäksi alaan kuuluu painaminen, kirjansidonta ja muut painotuotteisiin liittyvät palvelut sekä tallenteiden jäljentäminen.

Talousmetsän monimuotoisuuden suojelukohde
Talousmetsän monimuotoisuuden suojelukohde on selkeästi rajattu alue, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Metsätalouden rajoitukset perustuvat Suomen metsäkeskuksen päättämään metsävaratietojärjestelmärekisteröintiin tai maanomistajaorganisaation vastaavan johdon päätökseen. Osa kohteista on kokonaan poissuljettu metsätaloudesta. Osalla kohteista sallitaan hakkuita, jotka eivät vaaranna luontoarvoja tai, jotka palauttavat kohteen luontaisen kehityksen tai ylläpitävät sen rakennepiirteitä.

Tavaroiden ja palvelujen vienti
Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroita ja palveluja koskevista myynneistä kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille.

Tuotos perushintaan
Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista. Tuotos eritellään kolmeen tyyppiin: markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön ja muu markkinaton tuotos.

Työlliset
Työllisten käsite kattaa kaikki ne henkilöt (sekä palkansaajat että itsenäiset yrittäjät), jotka toimivat tietyllä tuotantotoimialalla. Työllisten määrä ilmoitetaan työssä olleina henkilöiden määränä vuoden viimeisellä viikolla.

Välilliset vaikutukset
Välilliset talousvaikutukset tarkoittavat niitä vaikutuksia, jotka syntyvät yrityksen tai toimialan toiminnan seurauksena muilla talouden sektoreilla. Kun jokin yritys ostaa raaka-aineita, palveluita tai muita tuotantopanoksia toisilta yrityksiltä, se lisää näiden toimittajayritysten kysyntää ja edelleen niiden alihankkijoiden toimintaa. Näin taloudelliset vaikutukset leviävät alkuperäistä yritystä laajemmalle ja hyödyttävät koko toimitusketjua. Esimerkiksi metsätalouden ja puuta jalostavan teollisuuden tapauksessa välillisiä vaikutuksia syntyy, kun puunjalostusyritykset hankkivat puuta metsänomistajilta, ostavat kuljetuspalveluita, käyttävät energiaa tuotannossaan ja hyödyntävät koneita ja laitteita, jotka on valmistettu muilla toimialoilla. Tämä lisää työllisyyttä ja liikevaihtoa myös näissä oheistoiminnoissa, mikä vahvistaa koko taloutta.

Yksityinen sektori
Yksityiseen sektoriin kuuluvat yhtiöt, myös valtioenemmistöiset tai kunnan omistamat yhtiöt, yritykset, säätiöt, osuuskunnat tai yhdistykset, itsenäiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat sekä työnantajana toimivat yksityiset henkilöt. Yksityiseen sektoriin luetaan myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, kuten kirkko ja seurakunnat.