Ulkomaisen metsätyövoiman tarve ja saatavuus sekä koulutuksen käytännöt ja kehitystarpeet

Metsäalan työvoimapula tuntuu erityisesti metsänhoitotöissä, mutta tulevaisuudessa voiu olla vaikea löytää ammattitaitoisia työntekijöitä myös koneelliseen puunkorjuuseen ja puutavaran autokuljetuksiin. Metsänhoitotöiden työntekijävajetta ovat täydentäneet ulkomaalaiset kausityöntekijät ja Suomessa vakituisemmin asuvat, metsätöitä tekevät ulkomaalaiset työntekijät. Metsäalan toimijat näkevät työntekijöiden saatavuuden ulkomaalaisen työvoiman avulla toistaiseksi riittävänä, mutta on tärkeää ennakoida lähivuosien työvoiman tarvetta ja ulkomaisen työvoiman saatavuutta sekä kehittää ulkomaalaisten työntekijöiden lyhytkestoista ammatillista koulutusta. Työvoiman saamisessa auttavia toimenpiteitä selvitettiin Metsämiesten Säätiön rahoittamassa hankkeessa ”Selvitys ulkomaisen metsätyövoiman tarpeesta ja saatavuudesta sekä koulutuksen käytännöistä ja kehitystarpeista”, jonka toteuttivat Tapio ja Metsäteho.

Metsätyöntekijöiden saatavuus metsänhoidon kausitöihin on ollut haastavaa ja ilman ulkomaista työvoimaa ainakin osa metsänhoitotöistä olisi jäänyt useampana vuonna tekemättä. Lisäksi puunkorjuussa ja puutavaran autokuljetuksissa on ajoittain ollut vaikeuksia löytää ammattitaitoisia kuljettajia. Metsätyövoiman tarpeen ja saatavuuden ennakoimiseksi on selvitetty metsureiden, metsäkoneenkuljettajien ja puutavara-auton kuljettajien tarvetta sekä päivitetty Savotta 2025 -laskelma ulottumaan vuoteen 2030. Metsätöissä tarvitaan edelleen noin 3600 metsuria, joista ulkomaalaisten työntekijöiden osuus todennäköisesti lisääntyy. Kaikkiaan metsäalan työvoimatarve puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä tulee olemaan 12800 – 14300 henkilöä riippuen vuosittain korjattavan aines- ja energiapuun määrästä. Vaikka työvoimatarve ei määrällisesti lisääntyisi, tarvitaan vuosittain noin 800 – 1000 uutta työntekijää nykyisten työntekijöiden eläköitymisten ja alan vaihdosten vuoksi.

Savotta 2030 -työvoimatarvearvion aineisto on julkaistu Metsätehon tuloskalvosarjassa: lataa aineisto tästä.

Hankkeessa tulosten perusteella metsänhoitotöihin on toistaiseksi tulossa riittävästi ulkomaista kausityövoimaa. Metsäpalveluja tarjoavien toimijoiden mukaan tilannetta on parantanut työntekijöiden rekrytoiminen Euroopan unionin ulkopuolisista maista, mm. Thaimaasta, Vietnamista ja Filippiineiltä. Lähivuosina tarvittavan työvoiman saatavuus kannattaa kuitenkin varmistaa hyvissä ajoin. Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on linjaus, että valtiovalta tukee eri toimialoja osaavan työvoiman hankinnassa Euroopan unionin ulkopuolelta. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on luotu kontakteja ja rakennettu yhteistyömuotoja valittujen kohdemaiden viranomaisten kanssa. Tätä rekrytointiväylää kannattaa myös metsäalan toimijoiden hyödyntää.

Ulkomaalaiset työntekijät tarvitsevat ammatillista koulutusta

Metsänhoitotöihin tulevilla ulkomaalaisilla on yleensä kohtuulliset työtaidot raivaussahan ja muiden työkalujen käytössä ja kunnossapidossa. Hankkeessa tehtyjen selvitysten perusteella ulkomaisen työvoiman osaaminen on kuitenkin puutteellista mm. työturvallisuudessa, metsän- ja luonnonhoidon ratkaisuissa sekä suomalaisen työelämän pelisääntöjen ymmärtämisessä. Ammattitaidon parantamiseksi olisi tärkeää mahdollistaa Suomeen tulevan kausityövoiman lyhytkestoinen ammatillinen koulutus toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Metsäalan oppilaitoksilla on mahdollisuus järjestää ammatillista koulutusta ulkomaalaisille, mutta heidän osallistumistansa on usein rajoittanut vaatimus suomen kielen osaamisesta. Opiskelussa auttaisi mm. tulkkipalvelun käyttö ja englannin kielisen koulutuksen järjestäminen. Lisäksi ulkomaalaisille suunnattu oppisopimuskoulutus liittäisi opiskelun työelämään ja parantaisi koulutuksen suorittaneiden työllistymismahdollisuuksia.

Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi.