Puutuhkan hyötykäytön ekosysteemikiihdyttämöt

Hankkeessa aktivoitiin pienten ja keskikokoisten, pääasiassa metsäbiomassoja käyttävien lämpölaitosten tuhkan tuottajat, potentiaaliset jalostajat, käytännön toimenpiteistä metsissä vastaavat tahot ja tuhkan loppukäyttäjät. Tavoitteena oli saada sidosryhmät verkostoitumaan ja ideoimaan, miten hajautetun energiantuotannon tuhkat saataisiin lähialueelle hyötykäyttöön. Hankkeen toimenpiteitä olivat haastattelut, seminaarit ja työpajat. Hankkeen tuloksena syntyi alueellinen tuhkan hyödyntämisen ekosysteemimalli. Hanke toteutettiin Keski-Suomessa ja sen rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Uusiutuvan energian tavoitteiden ohjaamana Suomeen on syntynyt paljon pieniä metsäbiomassan polttoon perustuvia polttolaitoksia, joista syntyy hyödyntämiskelpoista tuhkaa. Metsäbiomassasta saatava tuhka soveltuu lannoitevalmisteeksi, sillä se sisältää mm. fosforia, kaliumia ja kalsiumia, jotka ovat tärkeitä puiden kasvuun vaikuttavia ravinteita. Tuhka soveltuu myös maanrakentamiseen. Ongelmana on, että hajautetun energiantuotannon lisääntyessä myös tuhkaa syntyy hajautetusti, jolloin sen kierrättäminen ja hyötykäyttö voi olla haasteellista. Osa käyttökelpoisesta tuhkasta päätyy jäteasemille, sillä etenkin pienten tuhkamäärien hyödyntämiseen ei ole ollut kustannustehokasta ratkaisua.

Puutuhkan hyötykäytön ekosysteemit -hankkeen tehtävänä oli saattaa yhteen pienten ja keskikokoisten metsäbiomassoja käyttävien lämpölaitosten tuhkan tuottajat, potentiaaliset jalostajat, metsänhoidosta vastaavat tahot ja tuhkan loppukäyttäjät. Tavoitteena oli luoda alueellista tuhkan hyötykäyttöön perustuvaa liiketoimintaa eli ekosysteemimalli.

Tuhkaekosysteemimalli rakennettiin Keski-Suomeen. Hankkeen tutkimusmenetelminä olivat puhelinhaastattelut ja työpöytätutkimus, joita käytettiin alueellisesti syntyvän tuhkan määrän ja laadun selvittämiseen. Liiketoiminnan aktivointimenetelminä olivat puhelinhaastattelut, seminaarit, työpajat ja yritysryhmätapaamiset. Työn tuloksena luotiin alueellinen tuhkan hyödyntämisen ekosysteemi pohjoiseen Keski-Suomeen.

Ekosysteemimalli on dynaaminen yritysten yhteistyöverkosto, joka laajentuu tarpeen mukaan eteläiseen Keski-Suomeen. Vastaavanlainen ekosysteemimalli voidaan monistaa myös muille alueille, joilla syntyy pieniä tuhkamääriä hajautetusti. Hankkeessa testattuja työmenetelmiä voidaan myöhemmin hyödyntää muissa vastaavissa ekosysteemihankkeissa.

Yhteistyökumppanit

Hankkeen päätoteuttajana oli Tapio Oy. Osatoteuttajana oli Apila Group Oy Ab. Hankkeen ulkopuolisina asiantuntijoina olivat Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Hankkeen kesto

Hanke alkoi kesäkuussa 2018 ja päättyi 31.12.2019.

Aineistot

Hankkeessa järjestetyistä seminaareista ja työpajoista on koottu alueittaiset tietopaketit:

Puutuhkasta yritystoimintaa Saarijärvellä

Tuhkat talteen ja rahaksi Jyväskylässä

Lisätietoa

Projektipäällikkö, Ympäristöasiantuntija Maija Kauppila, Tapio Oy, maija.kauppila(at)tapio.fi, puh. +358 44 303 1301

FT Kemia Mervi Matilainen, Apila Group Oy Ab toimitusjohtaja, mervi.matilainen(at)apilagroup.fi, puh. +358 45 111 3606

Vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio Oy, samuli.joensuu(at)tapio.fi, puh. +358 40 534 1043