Lannoitteiden hinta rajussa nousussa – kuinka käy metsälannoituksen?

Tutkimusten mukaan metsälannoitus on taloudellisesti kannattavimpia metsänparannustoimia. Hyvissä kangasmaiden havupuukohteissa lannoitukseen sijoitetulle rahalle saa noin 10–20 prosentin vuotuisen tuoton 7–8 vuodeksi yhdellä lannoituskerralla. Tilanne on kuitenkin muuttunut radikaalisti: maakaasun hinnannousun myötä mineraalilannoitteiden hinnat lähes kolminkertaistuivat syksyn 2021 aikana.

Tähän asti lannoittamisen kustannuksista vajaa puolet on aiheutunut itse lannoitteesta ja loput kuljetuksesta, levityksestä ja työn organisoinnista. Tilastojen mukaan kivennäismailla kasvatuslannoituksen hehtaarikustannus on ollut 350 euron luokkaa, mutta korkeimmilla lannoitehinnoilla se nousee nyt jopa 500 euroon. Samalla lannoituksen vuotuinen prosentuaalinen tuotto puolittuu.

Tapion, VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen Vastuullisella metsälannoituksella ilmastohyötyjä (VaMeLa) -hankkeen tavoitteena on selvittää esteet, jotka rajoittavat lannoituksen käyttöä Suomen yksityismetsissä.

– Tekemämme selvityksen perusteella raju hintakehitys on jo keskeyttänyt monet hankkeet tai siirtänyt niitä eteenpäin. Lannoitusten määrän on arvioitu romahtavan jopa noin puoleen normaalista eri puolilla Suomea, kertoo VTT:n erikoistutkija Jyrki Raitila.

Yleisesti metsälannoituksen hyödyistä ollaan yksimielisiä. Se on nopea ja kustannustehokas tapa edistää nuoren tai varttuneen, hoidetun havupuuvaltaisen kasvatusmetsän järeytymistä. Lannoitus on myös erinomainen ilmastoteko, sillä nopeammin kasvava puusto sitoo ilmasta enemmän hiilidioksidia.

– Vaikka hintakehitykseen on jo reagoitu, kustannusten nousun jälkeenkin metsälannoitus on edelleen varsin kannattava metsänparannustoimi sisäisen koron ollessa viiden ja kymmenen prosentin välillä. Nähtäväksi jää, onko maakaasun hinnannousu ohimenevä ilmiö ja miten lannoitteiden valmistuskustannukset kehittyvät. On kuitenkin ymmärrettävää, että rajut kustannusvaihtelut ovat aina omiaan aiheuttamaan markkinahäiriöitä, toteaa Raitila.

Metsälannoitus on nopea ja tehokas keino lisätä metsien kasvua

Kivennäismailla puuston kasvua rajoittaa eniten typen puute, turvemailla puolestaan niukkuutta on usein kalista ja fosforista. Lannoituksella ravinnetasapainoa voidaan olennaisesti parantaa ja saada nopeasti lisäkasvua aikaiseksi. Joillakin kasvupaikoilla on tarvetta terveyslannoitukselle, jolloin lisätään esimerkiksi booria sitä tarvitseville metsiköille.

Etelä- ja Väli-Suomen kivennäismailla saadaan varttuneissa metsissä yhdellä typpilannoituksella tuotettua lisäpuuta yleensä 12–20 kuutiota hehtaarilla, turvemailla PK- tai tuhkalannoituksella vuositasolla jopa 2–4 kuutiota. Pohjois-Suomen kivennäismailla saavutetaan 60–80 % Etelä-Suomen kasvunlisäyksestä. Lannoituksen vaikutus on kivennäismailla kuudesta kymmeneen vuotta ja ojitetuilla turvemailla jopa kolmekymmentä vuotta. Lannoituksia voidaan toteuttaa useampia puuston kiertoajan aikana.

– Tuhkalannoitteiden kilpailukyky metsälannoituksessa on myös kasvanut, kun mineraalilannoitteiden hinnat ovat nousseet. Kaikki muodostuvat puutuhkat eivät kuitenkaan ohjaudu lannoitekäyttöön, koska ne eivät täytä lannoitelainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi haasteena ovat lannoitekäytön kustannukset tuhkan tuottajalle, jotka ovat usein maarakennuskäyttöä korkeammat, kertoo VTT:n erikoistutkija Kirsi Korpijärvi.

VaMeLa-hankkeen alustavista tuloksista kerrotaan väliseminaarissa 28.4.2022

Vastuullisella metsälannoituksella ilmastohyötyjä (VaMeLa) -hankkeessa kehitetään lannoituskäytäntöjä ja tarkastellaan lannoitusten vaikutuksia erityisesti yksityismetsissä. Tavoitteena on kartoittaa keinovalikoimaa ja kehityspolkuja lannoituspinta-alojen kasvattamiseen. Hankkeen alustavista tuloksista ja etenemisestä kerrotaan to 28.4.2022 klo 9.30–11.45 järjestettävässä väliseminaarissa. Webinaarina järjestettävään tapahtumaan voi ilmoittautua 26.4. asti tästä linkistä.

VaMeLa-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä.

Lisätietoja

Jyrki Raitila, VTT, jyrki.raitila@vtt.fi, 040 719 5117

Kirsi Korpijärvi, VTT, kirsi.korpijarvi@vtt.fi, 040 52 98464

Matti Virkkunen, VTT, matti.virkkunen@vtt.fi, 040 545 1743

Tommi Tenhola, Tapio, tommi.tenhola@tapio.fi, 029 432 6061