Tuhka on erinomainen kiertotalouden materiaali metsien lannoitukseen ja metsätienrakennukseen

Vastuullista liiketoimintaa tuhkasta -hanke on tuottanut lisää tietoa tuhkan ympäristövaikutuksista ja tuhkaan liittyvästä liiketoiminnasta. Hankkeessa on kartoitettu lähes 50 yrityksen tuhkaliiketoimintaa. Vastuullisesti käytettynä tuhkan ympäristövaikutukset ovat pieniä metsien tuhkalannoituksessa ja metsätien rakennusmateriaalina. Tuhka lisää myös metsäteiden kantavuutta. Hankkeessa on seurattu tuhkan ympäristövaikutuksia ja kehitetty tuhkan saatavuutta ja käyttöä edistäviä palveluita. Tapion, Suomen metsäkeskuksen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kolmivuotinen yhteishanke on nyt saatu päätökseen. Hanketta rahoittivat EU:n maaseuturahasto ja maa- ja metsätalousministeriö.

Tuhka lisää metsien kasvua ja hiilensidontaa

Metsien hiilensidonnan kautta tuhkan hyötykäytön edistäminen kytkeytyy ajankohtaisiin strategioihin, kuten maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan, energia- ja ilmastostrategiaan sekä viimeistelyssä olevaan kansalliseen metsästrategiaan. Suometsien tuhkalannoituksen tuki sisältyy myös tulevaan metsätalouden kannustejärjestelmään.

Puutuhka sisältää hyödyllisiä ravinteita, joiden palauttaminen metsään on sekä metsänkasvatuksellisesti että ekologisesti perusteltua. Tuhkaa käytetään erityisesti turvemailla terveyslannoitteena. Tuhkalannoituksen kasvua lisäävä vaikutus voi näkyä suometsissä useiden vuosikymmenten ajan. Hyvin kasvavat suopuustot sitovat hiiltä ja hillitsevät näin osaltaan ilmastonmuutosta.

Tietotuotteet avuksi

Tuhkan tarjonnan ja kysynnän kohtaamista helpottamaan on hankkeessa kehitetty kierrätysmateriaalien tuottajien ja hyödyntäjien kohtaamispaikka Materiaalitoria tuhkailmoittamiseen sopivaksi. Palvelussa voi ilmoittaa tuhkan kelpoisuusluokittain, mihin käyttöön tuhka soveltuu tai mihin käyttöön tuhkaa tarvitaan. Metsäkeskus kehitti hankkeessa uuden tietotuotteen Tuhkalannoitukseen sopivat turvemaakohteet -karttapalvelun, jonka avulla metsäalan toimijat, yritykset ja metsänomistajat voivat löytää mahdollisia lannoituskohteita.

Tuhkan hyötykäytön edistämiseksi hankkeessa laadittiin toimintamalli, joka kuvaa tuhkan kulkua lämpö- ja voimalaitokselta hyötykäyttöön. Lisäksi tuhkaan liittyvää tietoutta koottiin oppaaseen ja koulutusmateriaaliin.

Tuhkalla on kysyntää

Hankkeessa toteutettiin 49 yrityshaastattelua tuhkan tuotannon ja hyötykäytön parissa toimivissa yrityksissä. Haastattelujen perusteella tuhka on suurelta osin hyötykäytössä, eikä tuhkaa ohjaudu heidän osaltaan kaatopaikalle. Tuhkan hyötykäytön mahdollisuuksiin vaikuttaa usein, että tuhkantuotanto ja jalostus ovat etäällä toisistaan. Metsälannoitukseen sopivaa hyvälaatuista tuhkaa käytetään paljon maanrakennuksessa lähellä tuhkaa tuottavaa laitosta kuljetuskustannusten minimoimiseksi. Pienempien lämpölaitosten tuhkaa voi olla saatavilla, mutta tuhkaan liittyvään jatkokäsittelyyn tarvitaan ulkopuolista toimijaa, joka kuljettaa, kokoaa ja toimittaa tuhkan hyötykäyttöön. Kustannustehokuuden lisääminen mahdollistaisi tuhkan hyödyntämisen laajemmin metsätaloudessa.

Tuhkan hyötykäyttö edellyttää ympäristöturvallisuuden hallintaa ja tuotekehitystä

Tuhka on erinomainen kiertotalouden materiaali myös metsätienrakennuksessa. Hankkeessa selvitettiin tuhkan ympäristövaikutuksia myös metsätiekohteilla. Seurantojen perusteella tuhkalisäyksellä ei havaittu haitallisia vaikutuksia pohjaveteen. Tuhkakäsittelyllä on myös metsäteiden kantavuutta lisäävä vaikutus. Tuhkalisäys parantaa selvästi teiden kantavuutta ja vaikutuksen kesto on pitkä. Metsälannoituksessa tuhkan ympäristövaikutukset ovat hankkeen koealoilla myös olleet hyvin pieniä.

Metsätienrakennuksessa tuhkan hyötykäyttö tarvitsee vielä tuotekehitystä. Tuhkan vaatimat kuljetuskustannukset ovat vielä korkeat, ja siksi tarvittavan tuhkan määrää pitäisi vähentää. Tästä esimerkkinä voisi olla tuhkapohjaisen sideaineen kehittäminen ja käyttäminen stabilointiaineena heikkopohjaisilla tiekohteilla.

Lisätietoa

Ympäristötalouden asiantuntija Tommi Tenhola, Tapio, tommi.tenhola(a)tapio.fi, p. 029 432 6061

Tutkimusryhmäpäällikkö, TkT, Hanne Soininen, Ympäristöturvallisuus, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, hanne.soininen(a)xamk.fi, p. 0400 869952

Yrityspalvelujen asiantuntija, Marko Ämmälä, Suomen metsäkeskus, marko.ammala(a)metsakeskus.fi, p. 050 314 0521