Metsänhoidon suositusten ajankohtaiswebinaarissa keskusteltiin suometsien hoidon uusista ratkaisuista

8.10.2021

Tapio järjesti 5.10.2021 metsänhoidon suositusten ajankohtaiswebinaarin aiheella suometsien hoidon uudet ratkaisut. Tapahtumaan oli kutsuttu tutkijoita, metsäammattilaisia ja metsänomistajia. Suometsien jatkuvapeitteinen metsänkasvatus nähtiin hyvin potentiaalisena keinona puuntuotannon, monimuotoisuuden, suoluonnon ekosysteemiajattelun ja hiilensidonnan yhteensovittamiseen. Puheenvuoroissa toivottiin myös mahdollisuutta valuma-aluetasoiseen suometsien tarkasteluun. 

Webinaari järjestettiin osana Metsänhoidon suositukset – ilmastokestävä metsätalous -hanketta. Tapahtuma pohjusti vuoden 2022 aikana toteutettavaa suometsienhoitoa koskevaa metsänhoidon suositusten päivitystä, jossa haetaan uusia keinoja erityisesti soiden vesiensuojeluun ja ennallistamiseen. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja.

“Suomi on suomaa, jonka historiaa on värittänyt voimakas ojitustoiminta. Metsätalouden vesistökuormituksesta suurin osa on lähtöisin suometsistä.”

Luonnonvarakeskuksen ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Päivi Mäkiranta toi esiin keinoja, joilla voitaisiin lisätä suometsien käytön hyväksyttävyyttä. Ennallistaminen ei tuo välittömiä ilmastovaikutuksia, mutta palauttaa suoekosysteemin toiminnan ja on ekologisesti erittäin positiivinen menetelmä. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus antaa suometsien käyttöön ilmastonmuutoksen näkökulmasta hyvän työkalun, koska sillä pystytään paremmin säätelemään vedenpinnan tasoa, jolloin turpeen hiilivarasto säilyy. Tällöin kunnostusojitukseen ei tarvitse useinkaan ryhtyä.

Tapion asiantuntija Paavo Ojanen antoi esityksessään kattavan kuvan suometsiin liittyvästä tarjolla olevasta avoimesta paikkatiedosta. Ojanen korosti, että suometsissä tarvitaan metsienhoidon ohella vesiensuunnittelua ja näin ollen vaihtoehtojen määrä on laajempi. Aiemmin käsittelymallit ovat olleet hyvin systemaattisia, mutta nykyisin on tärkeää miettiä tarvitaanko kunnostusojitusta vai ei?

Jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta hyviä tuloksia

Luonnonvarakeskuksen tutkija Mika Nieminen korosti puheenvuorossaan jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta saatuja, vesistökuormituksen kannalta hyviä tutkimustuloksia. Kasvavat turvemaiden hakkuut ja metsien kuusettuminen lisäävät erityisesti orgaanisen aineen pitoisuuksia huuhtoutumassa. Tulevaisuudessa ongelmallisia tulevat olemaan kiintoaineen sijaan orgaaniset hiilestä ja typestä liuenneet aineet, jotka aiheuttavat vesien tummumista. Ratkaisuja voivat olla lehtipuuosuuden lisääminen rantavyöhykkeillä ja veden viipymän pidentäminen valuma-alueella.

Aktiivisia toimia tarvitaan suometsien monimuotoisuuden parantamiseksi

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Kaisu Aapala nosti suometsäluonnon monimuotoisuutta käsittelevässä esityksessään jatkuvan kasvatuksen keinona tasoittaa vedenpinnan vaihtelua soilla. Suo on ekosysteemi, jota luonnehtii maanpinnan lähellä oleva vedenpinnan taso. Muutokset vedenpinnassa muuttavat myös suoekosysteemiä. Monimuotoisuuden kannalta luonnonhoidon keinot ovat suometsissä samat kuin kangasmailla. Aapala peräänkuulutti aktiivisia toimia ja päätöksiä soiden luonnontilan ja monimuotoisuuden parantamiseksi.

Metsähallituksen Metsätalous Oy:n suunnittelupäällikkö Kalle Eerikäinen kertoi Metsähallituksen metsätalousmailla käytettävien metsänhoidontoimenpiteiden moninaistumisesta. Erityisesti turvemailla on aiempaa kattavammin painotettu monikäyttöä. Metsänhoidon ja -käytön toimenpidesuunnittelussa on käytössä jatkuvan kasvatuksen eri menetelmät ja tuhkalannoitus. Kunnostusojitusten määrä on vähentynyt huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana.

Jatkuvapeitteinen kasvatus koettu toimivaksi – haasteena tuuli- ja kirjanpainajatuhot

Kauhavan yhteismetsän sihteeri Arto Valkama kertoi heidän tavoitteensa olevan hyvä metsien kasvu ja hiilensidonta. Hoitokunta on kehittämishaluinen ja toimii hyvässä yhteisymmärryksessä, kun erilaisetkin toimenpiteet ovat hyvin perusteltuja.

Metsänomistaja ja erityisasiantuntija Risto Lauhanen kuvaili itseään monitavoitteiseksi metsänomistajaksi. Hän kertoi harjoittaneensa vaimonsa kanssa jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta jo pitkään. He ovat todenneet sen suometsissä erittäin hyvin toimivaksi, koska puiden biologinen kuivatus riittää, eikä kunnostusojituksia ole tarvinnut tehdä. Lauhanen nosti erityisenä haasteena kuusikoiden metsätuhot, joista tuuli- ja kirjanpainajatuhot ovat suurimmat.

Webinaarin keskusteluissa nousi esiin jatkuvan kasvatuksen alueellinen toimivuus, riskit ja talousnäkökulmat. Tutkimustietoa kaivataan edelleen monenlaiseen peitteisen metsänkasvatuksen osa-alueeseen. Myös suometsien tukipolitiikka ja metsätuhoriskit olivat keskusteluissa esillä monen muun osa-alueen lisäksi.

Webinaarin esitysten diat löytyvät tapahtuman verkkosivulta.

  • Varpu Kuutti
  • Metsänhoidon asiantuntija
  • varpu.kuutti(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6052