Metsänhoidon suositukset – ilmastokestävä metsänhoito

Ilmastokestävyyden merkitys metsien käytön päätöksenteossa kasvaa jatkuvasti. Metsänhoidon suosituksissa ilmastokestävyydellä tarkoitetaan metsien käyttöä ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumista muuttuvaan ilmastoon. 2023–24 hankkeessa viedään käytäntöön uusia ilmastokestävän metsänhoidon suosituksia ja kehitetään niitä edelleen. Painopiste on metsäammattilaisten koulutuksessa. 

Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaa maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jossa ilmastokestävä metsänhoito on yksi keskeisistä kokonaisuuksista. Hankkeella toteutetaan Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttamista.

Ajankohtaista

• Katso tulossa olevat tapahtumat ja uutiset sivulta Uutiset ja tapahtumat – metsänhoidon suositukset

Tuloksia 2023:

• Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, katso myös tiedote Metsänhoidon suosituksissa uutta tietoa energiapuun laadukkaaseen korjuuseen.
• Koulutustallenteita löytyy YouTubesta Tapion kanavalta Metsänhoidon suositukset -soittolistalta.

Ilmastokestävä metsätalous 2020–2022:

• Tuloswebinaari 13.12.2022: Ratkaisuja ilmastokestävään metsänhoitoon
• Infolehtinen metsänomistajille: Ilmastokestävä metsänhoito (pdf)
• Koostesivu ilmastokestävän metsänhoidon suosituksista: Metsanhoidonsuositukset.fi/Ilmastokestävä metsänhoito

Ilmastokestävän metsänhoidon koulutus ja jatkokehitys 2023–2024

Hanke jatkaa 2020 aloitettua työtä, jonka keskeisenä tavoitteena on tuoda ilmastokestävyys osaksi metsänhoidon päätöksentekoa ja toimenpiteitä. Ilmastokestävän metsänhoidon suositukset julkaistiin 2021–22. Hankkeessa koulutetaan uusia suosituksia ja jatketaan niiden kehitystä.

Metsänomistaja voi hillitä ilmastonmuutosta metsiensä avulla ja valita oman päälinjansa kolmesta metsänhoidon suosituksissa kuvatusta vaihtoehdosta. Ilmastokestävän metsänhoidon avulla kehitetään elinvoimaisia, monimuotoisia ja terveitä metsiä, jotka pärjäävät hyvin muuttuvassa ilmastossa. Sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon on välttämätöntä.

Työ tukee hallitusohjelman Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitetta. Hallitusohjelma painottaa, että metsänhoidon suosituksia arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään tutkimus- ja seurantatiedon sekä käytännön kokemusten perusteella (hallitusohjelma 6–2019). Metsänhoidon suosituksilla on tunnistetusti tärkeä rooli maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpiteiden metsäaiheisten kehittämishankkeiden tulosten koonnissa ja käytäntöön viennissä. Suosituksilla viedään käytäntöön myös kansallisen metsästrategian tavoitteita.

Hanke koostuu kahdesta pääosiosta: koulutuksesta ja kehityksestä.

Koulutushankkeella varmistetaan, että suosituksiin koottu uusin tieto ja parhaat käytännöt saavuttavat mahdollisimman laajasti niin ammattilaisten kuin metsänomistajien tietoisuuden. Metsänomistajille tieto välittyy ammattilaisten avulla.

Jatkokehityksessä tarkennetaan suosituksia sekametsien perustamisen ja kasvatuksen, energiapuun korjuun kestävien käytäntöjen sekä laadukkaan metsänhoidon ja puunkorjuun osalta. Tuloksena on ajan tasalla olevat suositukset, joista metsänomistajat ja heitä palvelevat ammattilaiset löytävät tutkimukseen perustuvia ratkaisuja metsien ilmastokestävään hoitoon ja käyttöön.

Näissä molemmissa on yhteensä seitsemän työpakettia, joita toteutetaan 2023–2024 aikana.

Koulutus

Työpaketti 1. Koulutukset metsänhoidon suositusten avainkouluttajille ja Metsäkeskuksen asiantuntijoille

Metsänhoidon suositusten avainkouluttajat on vuonna 2022 koottu verkosto eri toimijoiden metsänhoidon ja henkilöstön kehittämisen asiantuntijoista. Heidän tehtävänsä on viedä käytäntöön metsänhoidon suosituksia oman organisaationsa ja sen alihankintayritysten kenttähenkilöstölle. Verkostoa on tarkoitus laajentaa 2023 ja 2024 aikana.

Työpaketti sisältää:

1. Metsänhoidon suositusten avainkouluttajien perusvalmennuksen (uudet avainkouluttajat) ja teemakohtaisia valmennuksia avainkouluttajaverkostolle.
2. Metsäkeskuksen asiantuntijoille kattavan perehdytyksen metsänhoidon suositusten uusiin toimintamalleihin, niiden perusteluihin sekä tiedonhakuun.

Työpaketti 2. Koulutukset metsäalan toimijoiden sähköisten palvelujen kehittäjille

Työpaketti sisältää kaksi koulutuksellista työpajaa, joissa yritysten toiminta- ja työnohjausjärjestelmiä kehittävät ja ylläpitävät asiantuntijat perehtyvät uusimpiin suosituksiin.

Työpajojen tarkoitus on lisätä tietojärjestelmien kehittäjien valmiuksia ottaa uusimmat suositukset käyttöön omissa järjestelmissään. Lisäksi Metsätietostandardien valmistelutyöryhmälle viestitään standardin kehittämistarpeet metsänhoidon suositusten sisällön näkökulmasta.

Työpaketti 3. Avoimet teemakohtaiset webinaarit metsätoimihenkilöille

Metsänhoidon suositusten avainteemoista järjestetään suomen- ja ruotsinkielisiä tilaisuuksia. Teemat painottuvat erityisesti metsätalouden ilmastovaikutuksiin ja metsien sopeutumiseen muuttuvassa ilmastossa.

Alustavat teemat ovat:

• Metsien sopeutumiskyvyn vahvistaminen ja metsien terveys
• Metsien kasvua lisäävät toimet
• Suometsien hoito ja ilmastovaikutukset
• Metsien hiilivarastojen hallinta ja
• Ilmastonmuutoksen mahdollisuudet ja riskit.

Koulutuksia järjestetään 2023 ja 2024.

Työpaketti 4. Koulutusaineistot suosituksista käytännön ammattilaisille

Metsäammattilaisille, koneenkuljettajille, metsureille ja maastotöiden suunnittelijoille tuotetaan omatoimisen opiskelun paketti, jossa on  podcast-tyylinen äänitallenne metsänhoidon suositusten muutoksista sekä videosarja suositusten soveltamisesta käytäntöön. Lisäksi tuotetaan kooste uusista suosituksista.

Opiskelupaketti ja koostemateriaali tuotetaan vuosien 2023 ja 2024 aikana.

Kehittäminen

Työpaketti 1. Sekametsien kasvatus ja hoito

Sekametsien ja lehtipuuosuuden lisääminen on tunnistettu yhdeksi merkittävimmistä keinoista varmistaa metsien elinvoimaisuutta muuttuvassa ilmastossa. Sekametsät tukevat niin metsien kasvua kuin monimuotoisuutta.

Työpaketin tavoitteena on tuoda uusimpaan tutkimukseen pohjautuen toteutusmalleja sekametsien perustamiseen ja kasvatukseen.

Tarkoituksena on vastata mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Millaisilla metsän uudistamisketjuilla voidaan tavoitteellisesti ja kustannustehokkaasti tuottaa erilaisia sekametsiä kasvupaikat ja maantiede (pohjoinen/etelä) huomioon ottaen?
• Miten taimikonhoidon toteutusta (varhaisperkaus ja taimikonharvennus) tulisi tarkentaa sekapuustoisuuden ja havumetsien lehtipuuosuuden vaalimisen kannalta? Miten toiminta eroaa, jos painotetaan taloutta tai monimuotoisuutta?
• Miten ensiharvennusten ja muiden kasvatushakkuiden käytännön toteutusta tulisi tarkentaa sekapuustoisuuden ja lehtipuuosuuden vaalimisen kannalta? Millaisia lehtipuuosuuksia on tarkoituksenmukaista tavoitella?

Työ aloitetaan vuonna 2023, mutta pääpaino on vuodessa 2024.

Työpaketti 2. Energiapuun korjuu ilmastokestävästi

Työpaketin tavoitteena on uudistaa energiapuun korjuuta koskeva sisältö metsänhoidon suosituksissa erityisesti ilmastokestävyyden näkökulmasta. Työssä otetaan huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten huoltovarmuus ja metsähakkeen kasvava kysyntä.

Tavoitteena on uudet suositukset vuoden 2023 aikana.

Työpaketti 3. Laadukas työn jälki kasvun varmistajana

KMS 2035:n tavoitteisiin lukeutuu metsänuudistamisen sekä nuorten kasvatusmetsien hoidon laadun kehittäminen. Tällä tavoitellaan metsien vahvempaa kasvua, hiilensidontaa ja metsätalouden kannattavuutta.

Nykyiset metsänhoidon suositukset sisältävät tietoa laadunhallintaan, jossa korostuvat puuntuotannolliset ja luonnonhoidolliset näkökohdat. Ilmastokestävyyden parempi huomiointi edellyttää laadun kuvaamista selkein kriteerein. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kasvatushakkuiden laatuun metsien kasvun varmistajana.

Työpaketin tavoitteena on vastata mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Millaiset ovat laadukkaan ja nopean metsänuudistamisen sekä taimikonhoidon keskeiset laatukriteerit? Millä toimilla metsästä saadaan hakkuun jälkeen mahdollisimman nopeasti hiilinielu erilaisilla kohteilla?
• Mistä tekijöistä johtuu, että metsiä harvennetaan monesti harvemmaksi kuin mitä harvennusmallit esittävät? Miten nykyisiä korjuujäljen kriteereitä tulisi tarkentaa, kun otetaan huomioon teknologinen kehitys (oma)valvonnassa (dronet, sensorit)?

Tavoitteena on, että uudet suositukset ovat saatavilla vuoden 2024 aikana. Työ aloitetaan 2023.

Liittymät

Hankkeella on useita, tärkeitä liittymiä maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden muihin metsiä koskeviin kehitys- ja tutkimushankkeisiin.

Hankkeeseen liittyviä projekteja, joissa Tapio kokoaa uutta sisältöä metsänhoidon suosituksiin:

• Sorkkaeläinten vaikutus metsien terveyteen ja kasvukykyyn ilmastotavoitteiden kannalta -hankkeessa haetaan uusia keinoja sorkkaeläinten ja metsätalouden yhteensovittamiseen
• Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa -hankkeessa selvitetään pidennettyyn kiertoaikaan soveltuvia kohteita, kasvatusstrategioita ja vaikutuksia
• Vastuullisella metsälannoituksella ilmastohyötyjä -hankkeessa kehitetään lannoituskäytäntöjä ja tarkastellaan lannoitusten vaikutuksia erityisesti yksityismetsissä
• Dynaamiset harvennusmallit -hankkeessa uudistetaan harvennusmallit
• Sprucerisk -hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä tulevaisuuden kuusituhoihin varautumiseen
• Jalostustieto: Ilmastohyötyjä metsänjalostuksella (JALOTIE) -hankkeessa kootaan tietoa jalostetun viljelymateriaalin käytöstä
• Luonnonhoidon suositusten uudistamisessa tuotetaan uusia vaihtoehtoja ekologisen kestävyyden huomioimiseen metsien käytössä.

Hankkeen rahoittaja ja toteuttajat

Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja sen toteutuksesta vastaa Tapio. Hanke toteuttaa Kansallinen metsästrategia 2025:n ja hallitusohjelman maankäyttösektorin ilmastotavoitteita.