Miten strategisella ja pitkäjänteisellä seurannalla sekä metsänhoidon täsmätoimilla voidaan tehokkaasti torjua kirjanpainajatuhoja? Metsäntuntijat-podcastin uusimmassa jaksossa Tapion asiakkuuspäällikkö Sini Miettinen saa vieraikseen Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Yliojan ja Helsingin kaupungin metsävastaava Vesa Koskikallion keskustelemaan ajankohtaisesta ja monia metsänomistajia huolettavasta aiheesta – kirjanpainajasta, eli kuoriaisesta, joka on viime vuosina aiheuttanut myös Suomessa merkittäviä tuhoja erityisesti kuusimetsissä.

Kuuntele jakso: Kirjanpainajan jäljillä – Seuraa, suunnittele, torju

Kirjanpainajatuhoilla on usein taipumus kasautua muiden metsätuhojen, kuten tuulituhojen, kanssa. ”Tuulituhot lisäävät kirjanpainajariskiä, ja juurikääpä puolestaan altistaa puita tuulituholle,” Tiina Ylioja sanoo. Uusi havainto kirjanpainajan käyttäytymisestä on sen lisääntynyt esiintyminen myös metsien sisäosissa, eikä enää vain avohakkuualojen reunoilla. Kuumat ja kuivat kesät ovat entisestään pahentaneet tilannetta, sillä kirjanpainaja löytää helposti kuusen tyvilahoa aiheuttavan juurikäävän heikentämät puut, mikä tekee niistä erityisen haavoittuvia.

Myös Helsingissä on havaittu juurikäävän heikentämien kuusten olevan erityisen alttiita kirjanpainajalle. Vesa Koskikallio kertoo tämän olleen selvästi nähtävissä erityisesti Keskuspuiston alueella, jossa kirjanpainajatuhoja on aktiivisesti torjuttu vuodesta 2020 lähtien. Ensimmäisinä vuosina kuusia jouduttiin kaatamaan paljon. Lämmin kevät ja kesä saivat tänä vuonna kirjanpainajan parveilemaan aikaisin, minkä vuoksi Helsingin kaupunki varautui merkittävään tuhojen kasvuun kaupungin metsissä. Ennakoiva metsänhoito näyttää kuitenkin tuottaneen tulosta, sillä metsistä jouduttiin kirjanpainajatuhojen vuoksi kaatamaan tänä vuonna ennakoitua vähemmän puita.

Pitkäjänteinen seuranta kirjanpainajan torjunnan kulmakivenä

Ruotsissa on selvitetty kirjanpainajan talvehtimista ja talvihakkuiden vaikutusta tuhoriskiin, Tiina Ylioja kertoo. Usein kirjanpainajan iskemiä puita ei ehditä poistamaan kesähakkuissa, ja tutkimuksessa on havaittu, että talvihakkuut voivat jopa vähentää kirjanpainajan luontaisten vihollisten määrää. Talvihakkuut eivät välttämättä siis ole tehokas torjuntakeino, etenkään alueilla missä valtaosa kirjanpainajista edelleen talvehtii maassa lumen alla.

Kirjanpainajan torjuminen vaatii pitkäjänteistä suunnittelua ja jatkuvaa seurantaa. Ylioja muistuttaa, että kirjanpainajan suosiessa lämpimiä ja valoisia olosuhteita, yksittäisten puiden poisto saattaa joskus jopa lisätä tuhoriskiä jäljelle jääville puille. Puita poistettaessa, myös jälkiseuranta onkin tärkeää.

Erilaisia metsiä, erilaisia tavoitteita

Vaikka monelle yksityiselle metsänomistajalle päätehakkuu voi olla nopea ratkaisu kirjanpainajatuhojen hallitsemiseksi, suurempien metsäalueiden, kuten kaupunkimetsien, kohdalla on käytettävä monipuolisempia strategioita. Kaupunkien metsät ovat laajoja, ja niissä täytyy miettiä muita keinoja, kuten jatkuvaa seurantaa ja ennakoivia toimenpiteitä, jotka sopivat metsien virkistys- ja monimuotoisuustavoitteisiin.

Koskikallio korostaa, että Helsingissä myös ulkoilijoiden turvallisuus on keskeinen tekijä metsänhoidossa, joten kuolleita puita joudutaan usein kaatamaan reittien läheisyydestä. Sekä pysty- että maalahopuun jättäminen metsiin on tärkeä osa Helsingin metsien monimuotoisuuden ylläpitämistä. Lahopuun lisääminen on tietoinen tavoite, jota myös seurataan. Luonnonsuojelualueilla kirjanpainajan iskemiä puita ei poisteta metsästä, ja mahdollisen turvallisuusuhan aiheuttavat puut kaadetaan ja jätetään maalahopuuksi.

Tapiossa on kehitetty avoimeen metsävaratietoon pohjautuvia paikkatietopohjaisia analyysimenetelmiä kirjanpainajatuhoriskien tunnistamiseen isojen metsäomaisuuksien omistajille, joiden tavoitteet saattavat olla moninaisia ja vaihdella taloudellisten, ekologisten ja virkistyskäyttöön liittyvien näkökulmien välillä, Sini Miettinen kertoo.

Myös Helsingin kaupungilla on kokemusta sekä paikkatietotyökalujen käytöstä että ulkoisten palveluntuottajien tarjoamien palveluiden hyödyntämisestä. Oman datan kerääminen kirjanpainajatuhoista auttaa suunnittelua pitkällä aikajänteellä. Koskikallio toivoo yritysten tarjoaman palveluvalikoiman laajenevan entisestään tukemaan metsänomistajien mahdollisuuksia ennakoida ja torjua metsätuhoja.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin jakso: Kirjanpainajan jäljillä – Seuraa, suunnittele, torju

Loppuvuoden 2024 uudet Metsäntuntijat-podcastin jaksot julkaistaan joka toinen viikko marraskuun ja joulukuun aikana. Seuraavassa 13.11. julkaistavassa jaksossa käsitellään luonnonvesien laadun parantamista osana talousmetsien hoitoa. Pysy kuulolla!

Tapion Metsäntuntijat-podcast pureutuu suomalaisten metsien käytön ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Keskustelua luotsaavat Tapion asiantuntijat ja vieraina kuullaan monipuolisesti metsäalaa edustavia ammattilaisia, tutkijoita, vaikuttajia ja metsänomistajia.