Sahatavara, sellu, kartonki ja viilupohjaiset tuotteet ovat olleet Suomen viennin kivijalka jo pitkään. Mutta mistä suomalaisen metsäalan kilpailukyky rakentuu kymmenen vuoden päästä? Metsäntuntijat-podcastissa Tapion asiakkuusjohtaja Eero Mikkolan vieraina ovat Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Matleena Kniivilä ja Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola. Keskustelussa katse suunnataan metsäalan tulevaisuuden vientituotteisiin, kasvumahdollisuuksiin ja siihen, mikä ratkaisee suomalaisen puun menestyksen maailmalla. Kuuntele jakso Spotifyssa!

Jakso on tuotettu Tapion ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä osana Luken Puun Aika -verkostoa. Jakson on rahoittanut Metsämiesten Säätiö.

Näyttävätkö Suomen metsäsektorin tärkeimmät vientituotteet vuonna 2035 kovin erilaisilta kuin tänään? Matleena Kniivilä arvioi, ettei kovin suurta muutosta ole odotettavissa ainakaan vielä seuraavan 10 vuoden sisällä. Sellu, kartonki, paperi, sahatavara ja muut puutuotteet säilyvät todennäköisesti viennin perustana, vaikka tuotteiden keskinäinen merkitys voikin muuttua.

Puutuoteteollisuudessa Suomella on jo nyt vahvoja vientituotteita. Matti Mikkola nostaa esiin laadukkaan sahatavaran lisäksi esimerkiksi koivuvanerin, LVL:n, liimapuun ja lämpöpuun. Myös suomalainen puurakentamisen osaaminen kiinnostaa maailmalla.

”Meidän kilpailuetu on yksinkertaisesti meidän metsät ja meidän raaka-ainevirta, korkealaatuinen raaka-aine ja ehkä sitten se suomalainen perusjyrmy, johon luotetaan. Sanoisin metsät ja luottamus, siitä muodostuu suomalaisen puutuoteteollisuuden kilpailuetu”, Matti Mikkola tiivistää.

Puutuotteiden kysyntä kasvaa, mistä Suomen vienti löytää kasvua?

Metsäsektorin tulevaisuutta muovaavat samat maailmanlaajuiset megatrendit kuin muitakin aloja. Väestönkasvu ja keskiluokkaistuminen lisäävät puupohjaisten tuotteiden kysyntää. Samalla ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat siihen, millaisissa olosuhteissa metsiä voidaan tulevaisuudessa kasvattaa ja hyödyntää.

Matleena Kniivilä näkee kasvavassa kysynnässä metsäsektorille mahdollisuuksia, mutta myös haasteen: puuraaka-aineesta voi tulla nykyistä niukempi resurssi.

”Kun väestö kasvaa, se tarvitsee entistä enemmän puutuotteita. Itse asiassa tiedetään jo, että puusta tulee todennäköisesti pulaa väestön kasvaessa ja kysynnän lisääntyessä”, Kniivilä sanoo.

Keskiluokkaistuminen kasvattaa esimerkiksi pehmopaperien ja muiden hygieniatuotteiden kysyntää uusilla markkinoilla. Ilmastonmuutos ja luontokato puolestaan muuttavat metsien kasvuolosuhteita ja asettavat luonnonvarojen käytölle uusia reunaehtoja.

Kasvava kysyntä tarjoaa suomalaiselle puutuoteteollisuudelle mahdollisuuksia, mutta Matti Mikkola muistuttaa, ettei kasvua tarvitse lähteä hakemaan vain kokonaan uusista tuotteista. Hänen mukaansa yhtä tärkeää on pitää kiinni jo nyt vientimarkkinoilla menestyvistä tuotteista ja huolehtia niiden kilpailukyvyn edellytyksistä. Siihen tarvitaan sekä riittävästi laadukasta puuraaka-ainetta että toimivaa ja kilpailukykyistä logistiikkaa.

Kasvun mahdollisuuksia löytyy myös nykyistä laajemman yritysjoukon kansainvälistymisestä. Suomessa on noin 3 000 puutuotealan yritystä, mutta vienti on keskittynyt melko harvoille yrityksille. Matti Mikkola näkee potentiaalia erityisesti siinä, että yhä useampi pk-yritys suuntaisi kansainvälisille markkinoille.

Konkreettisia vientimahdollisuuksia löytyy esimerkiksi painumattomasta hirrestä, hybridirakenteista, huonekaluista ja pintaverhoustuotteista.

Puusta on saatava enemmän arvoa

Viennin kilpailukyky ratkaistaan koko puun arvoketjussa. Metsästä saatavan raaka-aineen rinnalla merkitystä on sillä, kuinka tehokkaasti puu jalostetaan, millaisiksi tuotteiksi ja ratkaisuiksi se kehitetään sekä kuinka hyvin suomalainen osaaminen onnistutaan kaupallistamaan kansainvälisille markkinoille.

Puun saatavuuden kiristyessä raaka-aineesta on saatava mahdollisimman paljon hyötyä ja arvoa. Matleena Kniivilä nostaa tehokkaan ja kustannustehokkaan käytön yhdeksi tulevaisuuden keskeisistä kysymyksistä.

Samalla puusta pitäisi pystyä luomaan Suomessa nykyistä enemmän arvonlisää. Tarve vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä avaa mahdollisuuksia esimerkiksi korkeamman jalostusasteen puupohjaisille tuotteille.

”Olisi hienoa, jos esimerkiksi erilaiset biokemikaalit ja biopolttoaineet toisivat tulevaisuudessa enemmän arvonlisää Suomeen”, Kniivilä sanoo.

Samalla kiertotalouden merkitys kasvaa. Suomessa käytöstä poistuvaa puuta hyödynnetään vielä paljon energiantuotannossa, mutta tulevaisuudessa puun arvo pitäisi pystyä säilyttämään kierrossa nykyistä pidempään. Myös sääntely vauhdittaa muutosta ja kasvattaa kierrätettyjen tuotteiden osuutta.

Raaka-aineen tehokkaampi käyttö voi tarkoittaa myös materiaalien yhdistämistä. Tulevaisuuden ratkaisut voivat olla yhä useammin hybridejä, joissa eri materiaalien parhaat ominaisuudet yhdistetään ja puuta hyödynnetään siellä, missä siitä saadaan eniten hyötyä.

Miltä Suomen metsä- ja puualan tulevaisuus näyttää?

Kun katse siirretään kymmenen vuoden päähän, metsäalan perusta voi näyttää edelleen melko tutulta, mutta toimintatavat ovat muuttuneet. Luonnonhoito, ennallistaminen ja vastuullisuus ovat nykyistä vahvemmin mukana metsien käytössä. Rakentamisessa teollinen esivalmistus on ottanut harppauksia eteenpäin ja tehnyt puurakentamisesta entistä kustannustehokkaampaa.

Mihin Suomessa sitten kannattaisi investoida? Matleena Kniivilä toivoisi investointia biokemikaaleihin. Matti Mikkola puolestaan panostaisi valtakunnalliseen vähähiilisen rakentamisen ohjelmaan. Sen avulla vauhditettaisiin kotimarkkinaa ja luotaisiin vientiin tuotteita ja ratkaisuja, joita asiakkaat haluavat.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin uusin jakso: Mitä Suomi vie 2035?

• Luonnonvarakeskuksen Puun Aika -verkosto

Metsämiesten Säätiö on tunnistanut tämän hankkeen rahoittamisen arvoiseksi. Lahjoituksilla Säätiö kasvattaa apurahojen määrää metsäalan hyväksi. Sota-ajan savottajätkien muonahuollosta alkunsa saanut Säätiö kunnioittaa historiaansa nimellään ja tasa-arvoisella toiminnalla. Lisätietoja www.mmsaatio.fi