Seurakuntametsien suunnasta tarvitaan linjakkaita päätöksiä

Seurakunnat omistavat vajaan prosentin Suomen metsäpinta-alasta – kaikkiaan noin 170 000 hehtaaria. Onkin tärkeää, että näitä metsiä hoidetaan tietoon perustuen, jotta seurakunnat pystyvät saavuttamaan metsäomaisuudelleen asettamansa tavoitteet ja vastaamaan niin nykypäivän kuin tulevaisuuden tarpeisiin.

Tapion järjestämä Elinvoimaiset seurakuntametsät -webinaari 9.6.2021 avasi seurakuntien metsien käytön vastuuhenkilöille näkökulmia kokonaiskestävään metsien käyttöön ja hoitoon.

Kirkkohallituksen, WWF:n ja Tapion yhteistyössä järjestämässä tilaisuudessa esiteltiin, mitä tekijöitä tulee huomioida seurakuntametsien hoidossa, miten eri tavoitteita voidaan yhteensovittaa parhaalla tavalla sekä mitä palveluita on tarjolla metsäomaisuuden hallintaan.

Webinaarissa korostettiin, että eri metsänhoitovaihtoehtoja arvioitaessa on tärkeää määritellä selkeästi metsäomaisuutta koskevat linjaukset. Ne luovat pohjan niin seurakunnan metsien hoidolle ja metsäsuunnitelman laatimiselle. Seurakunnan metsätavoitteiden määrittelyssä on tärkeää huomioida, että ne ovat myös biologisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoisia. Moderneilla menetelmillä voidaan tarkentaa metsien nykyinen tilanne sekä mahdollisuudet niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Metsien eri hoitovaihtoehtojen ja skenaarioiden mietinnän tueksi on saatavilla ennustelaskelmia. Ne antavat todenmukaista tietoa, joiden pohjalta päätöksenteko on perustellumpaa.

Metsien käyttöön löytyy aitoja vaihtoehtoja. Metsänhoidon suosituksissa on koottuna erilaisia toteutuksia, ja luonnollisesti lainsäädännön ja sertifioinnin luomat raamit tulee ottaa aina huomioon.  Teknisten ja biologisten rajoitteiden lisäksi ehtona on, että asetetut tavoitteet ovat seurakunnalle taloudellisesti realistisia.

Webinaarin esitysmateriaaleihin voit tutustua alta.

Webinaarin esitykset

Seurakuntien metsänhoidon tavoitteet, Maankäyttöpäällikkö Harri Palo, Kirkkohallitus 

Esityksessään Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo kävi läpi seurakuntien metsien historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Palo korosti, että seurakunnat ovat perineet metsänsä edellisiltä sukupolvilta. Hän kehottikin seurakuntapäättäjiä pohtimaan: Millaiset metsät tulevien sukupolvien seurakuntalaisille halutaan jättää?

Palo esitteli myös kirkon ympäristödiplomia. Hän nosti esiin erityisesti turvemaiden hiilivarastot ja hiilensidonnan huomioimisen tärkeyden seurakuntametsien hoidossa. Näiden ja muiden tavoitteiden yhteensovittaminen edellyttää harkintaa.

Metsänhoitoa luonnon ehdoilla, Johtava metsäasiantuntija Mai Suominen, WWF 

WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Mai Suominen toi esille luontoarvojen huomioimista sekä metsien suojelun näkökulmasta että metsien käsittelyn yhteydessä. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää, jotta metsälajien uhanalaistumiskehitys saadaan pysäytettyä, ja metsät olisivat tulevaisuudessakin elinvoimainen resurssi ihmisille monipuolisesti hyödynnettäväksi.

Suominen kertoi metsien suojelun vaihtoehdoista METSO-ohjelman avulla. Lisäksi hän kertoi luonnonhoidon toimenpiteistä, joiden avulla on mahdollista säästää monipuolisesti erilaisia metsälajistoa hyödyttäviä rakenteita hakkuiden yhteydessä, ja saada samalla puunmyyntituloja. Näistä asioista löytää lisätietoa WWF Suomen ja Tapion yhteistyössä laatimasta Metsänhoito-oppaasta.

WWF Suomi on julkaissut myös Metsävaikuttamisoppaan, jossa kuvaillaan konkreettisin keinoin sitä, miten seurakuntien (sekä kuntien ja valtion) metsien käsittelyyn ja suojeluun voi vaikuttaa.

Aitoja vaihtoehtoja seurakuntametsien hoitoon, Päällikkö Kalle Vanhatalo, Tapio 

Kalle Vanhatalo esitteli eri vaihtoehtoja seurakuntametsien hoitoon, ja kertoi, mitä asioita tulee ottaa huomioon eri hoitovaihtoehtoja pohtiessa.

Vanhatalo avasi metsänhoidon vaihtoehtojen suunnittelun kolmea päätasoa: strateginen, kuviokohtainen ja toimenpidekohtainen. Eri päätöstasojen huomioiminen suunnittelussa auttaa seurakuntia löytämään metsilleen sopivimmat metsänhoidon vaihtoehdot.

Lisäksi hän toi esiin neljä pääkriteeriä, joiden avulla metsänhoidon vaihtoehtoja voidaan erityisesti tarkastella: talous, luonto, virkistys ja ilmastonmuutoksen hillintä. Vanhatalon mukaan tärkeää on, että päätöksenteossa huomioidaan kaikki keskeiset näkökulmat – muuten päädytään osaoptimointiin.

Päätöksentekoa tietoon perustuen ja omaisuuden hallinta, Johtava metsätietoasiantuntija Mikko Lumperoinen, Tapio

Mikko Lumperoinen antoi käytännön vinkkejä siihen, miten seurakuntametsien eri hoitovaihtoehtoja kannattaa alkaa kartoittamaan ja toteuttamaan. Lumperoinen painottaa metsäsuunnitelman tärkeyttä, joka voidaan tehdä itse tai ostaa palveluna. Pohjana metsäsuunnitelmalle voidaan käyttää Suomen metsäkeskuksen tuottamaa ilmaista metsätietoa.

Lumperoinen esitteli myös Tapion tarjoamia palveluita seurakunnille: tukipalvelut metsäsuunnitelmien hankintaan ja kilpailuttamiseen, ForestKIT-metsätietojärjestelmä sekä ennuste- ja skenaariolaskelmat ja analyysit.

Lisäksi hän kertoi metsien hiilinielujen kasvukehityksestä, ja esitteli eri toimia, joilla voidaan vaikuttaa metsien puuston, hiilivaraston ja hiilinielun kasvuun lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Palveluita seurakunnille

Tapio tarjoaa kattavasti asiantuntijapalveluita tukemaan elinvoimaisia seurakuntametsiä. Tutustu palveluihin täältä.

Hyödyllisiä linkkejä

• Metsänhoidon parhaat käytännöt – Metsänhoidon suositukset 
• Keinoja talousmetsien luonnonhoitoon – Monimetsä-hanke 
• Ammattitason metsätietojärjestelmä metsätiedon hallintaan – Tapio ForestKIT
• Kaukaa viisas metsänomistaja huomioi muuttuvan ilmaston, katso miten 
• Metsän ja maaston visualisointia 3D-tekniikalla – Virtuaalimetsä-hanke 
• Hyvinvointia edistäviä polkuja metsiin – METSO-hyvinvointipolku -konsepti