Vierasblogi: Verotussuunnittelulla pyritään hirvieläintavoitteisiin

Hirvieläinten metsästys metsäkaurista lukuun ottamatta on Suomessa pyyntiluvanvaraista. Luvat myöntää Suomen riistakeskus luvanhakijoiden eli yleensä metsästysseurojen ja yhteislupien hakemuksesta. Syksyn hirvijahtia edeltää eri sidosryhmiä laajasti osallistava vuoden mittainen prosessi, jonka tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaa tietoon perustuen mitoittaa metsästys niin että hirvieläinten kantatavoitteet toteutuvat.

Edellisen syksyn aikana metsästäjien raportoimat hirvieläinsaaliit ja -havainnot sekä arvio metsästyksen jälkeen jääneestä hirvikannasta ovat pohjana Luonnonvarakeskuksen tuottamille hirvieläinten kanta-arvioille. Kanta-arviomallinnuksessa käytetään lisäksi tietoa maa- ja lentolaskennoista, hirvieläinkolareista sekä edellisten vuosien kannan kehityksestä. Luonnonvarakeskuksen kanta-arviot ja suunnittelua helpottava verotuslaskuri ovat kaikkien käytettävissä Luonnonvarakeskuksen palvelussa luonnonvaratieto.luke.fi.

Verotussuunnitteluprosessin toinen keskeinen syöte ovat hirvitalousalueille päätetyt hirvitavoitteet. Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimivat alueelliset riistaneuvostot asettavat hirvikannan tiheyttä ja rakennetta koskevat tavoitteet määrävälein. Suomi on jaettu 59 hirvitalousalueeseen, jotka toimivat hirvieläinten verotussuunnittelun perusyksiköinä. Alueelliset riistaneuvostot kuulevat vuosittain alueellisia hirvieläimiin liittyviä sidosryhmiä, kuten maa- ja metsätalouden ja liikenteen viranomaisia ja järjestöjä sekä metsästys- ja luontoyhdistyksiä. Vastaavasti myös riistanhoitoyhdistykset kuulevat paikallisia sidosryhmiään hirvieläintilanteesta.

Riistanhoitoyhdistykset tuottavat hirvieläinten verotussuunnitelmat

Riistahallinnon paikallistasolla toimivien riistanhoitoyhdistysten tehtävänä on vuosittain tuottaa hirvieläinten verotussuunnitelmat. Suunnitelmilla pyritään mitoittamaan tulevan kauden metsästysmäärät siten, että metsästys johtaa tavoitteiden mukaiseen hirvieläinkantaan. Riistanhoitoyhdistykset tuottavat verotussuunnitelmat ensin yhteistyössä hirvitalousalueille, jotta suunnittelussa voidaan ottaa huomioon hirvien liikkumiseen nähden riittävän laajat alueet. Hirvitalousalueelle suunnitellun puitteissa riistanhoitoyhdistykset tuottavat verotussuunnitelmat omille alueilleen. Suomen riistakeskus ohjeistaa ja tukee verotussuunnitteluprosessia.

Riistanhoitoyhdistykset esittelevät verotussuunnitelmia ja niiden taustatietoja alueensa luvanhakijoille ja metsästysseuroille hirvipalavereissa huhtikuussa tai viestivät niistä muutoin alueellaan. Verotussuunnitelmat julkaistaan myös kaikkien nähtäväksi verkkopalvelussa. Riistanhoitoyhdistysten verotussuunnitelmien tulee olla valmiit huhtikuun puoliväliin mennessä. Verotussuunnittelun aikataulu onkin varsin tiukka. Paljon tapahtuu reilussa kuukaudessa verotussuunnittelutietojen julkaisun ja suunnitelmien vahvistamisen välisenä aikana.

Pyyntiluvat haetaan sähköisesti Oma riista -palvelussa

Luvanhakijat harkitsevat hakemansa hirvieläinten pyyntilupamäärän ja jättävät hakemuksensa riistakeskukselle huhtikuun loppuun mennessä. Pyyntiluvat haetaan nykyisin lähes yksinomaan sähköisessä Oma riista -palvelussa. Suomen riistakeskuksen 2014 alkaen kehittämä palvelu on laajentunut palvelemaan monipuolisesti metsästäjiä, kansalaisia ja riistahallinnon eri osa-alueita. Hirvieläinten metsästäjät ilmoittavat palvelun kautta saalis- ja havaintotietonsa ja saavat käyttöönsä metsästyskauden aikana ajantasaisesti päivittyvät raportit metsästyksen edistymisestä.

Suomen riistakeskus käsittelee hirvieläinten pyyntilupahakemukset julkisena hallintotehtävänä ja antaa hakemuksiin muutoksenhakukelpoiset päätökset tyypillisesti heinäkuun aikana. Päätösharkinnassa otetaan hakemuksen lisäksi huomioon lainsäädännön ja oikeuskäytännön muodostamat reunaehdot, hirvieläinten kanta-arviot ja verotussuunnitelmat sekä mahdolliset eri viranomaisten tilastoimat vahingot.

Hirvieläinten metsästys käynnistyy syyskuun alussa, jolloin osassa Pohjois-Suomea alkaa hirvenmetsästyksen ensimmäinen jakso ja muualla maassa hirvieläinten vahtimismetsästys. Täyteen vauhtiin metsästys pääsee lokakuun alkupuolella. Metsästyksen yhteydessä metsästäjät kirjaavat jälleen saaliitaan ja havaintojaan, mikä muodostaa pohjan tuleville kanta-arvioille. Vuodenkierto on täyttynyt.

Sorkka-hankkeesta lisäarvoa hirvieläinkantojen verotussuunnitteluprosessiin

Hirvieläinten, niiden elinympäristöjen ja ihmisen vuorovaikutukset voidaan havainnollistaa ”kolmiodraamana”. Hirvet ja muut sorkkaeläimet elävät olosuhteissa, jotka ovat ihmisen voimakkaasti muokkaamat. Eläimet muokkaavat ravinnonkäytöllään näitä olosuhteita edelleen. Ihmisten rooli on tässä ratkaiseva; he määrittelevät ja valitsevat luonnonkäyttötavat ja säätelevät hirvieläinkantoja.

Tapion, Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteisessä Sorkka-hankkeessa selvitetään hirvieläinten vaikutusta metsien terveyteen ja kasvukykyyn ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Hankkeessa vahvistetaan metsien ilmastokestävyyttä kehittämällä uusia ratkaisuja riista- ja metsätalouden yhteensovittamiseksi. Yhteensovittamisella pyritään turvaamaan metsätalouden rinnalla mahdollisuudet kestävään riistakannan ylläpitoon, hoitoon ja metsästykseen.

Hirvikantojen säätelyn perustana ovat kannanhoitosuunnitelmat ja verotussuunnitteluprosessi. Sorkka-hankkeella on mahdollisuuksia tuoda lisäarvoa säätelyyn, sen suunnittelun lähtötietoihin ja riskianalyyseihin, tavoiteasetteluun sekä verotuksen painopisteisiin ja toteutukseen.

Jani Körhämö
riistapäällikkö, Suomen riistakeskus

Sorkkaeläinten vaikutus metsien terveyteen ja kasvukykyyn ilmastotavoitteiden kannalta -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä.