Metsänhoidon suositusten tutkijatyöpajat kokosivat tietoa ja näkemyksiä ilmastonmuutoksesta metsätaloudessa

22.5.2020

Tiina Törmänen, Metsänhoidon ilmastoasiantuntija

Tapion järjestämät kaksi Metsänhoidon suositukset ja ilmastokestävä metsätalous -tutkijatyöpajaa kokosivat asiantuntijoiden näkemyksiä, millaisia metsänhoidon suosituksia tarvitaan ilmastonmuutoksen edetessä. Taustatiedon koonti on osa metsänhoidon suositusten uudistamista, jossa ilmastokestävyys tuodaan entistä selkeämmin osaksi suosituskokonaisuutta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja  ilmastonmuutoksen hillintä edellyttävät uudenlaista ajattelua metsätaloudessa ja sen toimenpiteissä.

Metsänhoidon suositusten sisältöjä tullaan uudistamaan merkittävästi seuraavan kahden-kolmen vuoden aikana. Ilmastokestävyyttä vahvistavat metsätalouden toimet tullaan esittelemään suosituksissa mahdollisimman selkeällä tavalla. Suositukset on tarkoitettu helpottamaan metsänomistajien päätöksentekoa. Uusi tieto parhaista käytännöistä auttaa metsäammattilaisia metsäpalveluidensa toteutuksessa.

”Ilmastokestävyys on osa metsätalouden kokonaiskestävyyttä, jota kansallinen metsästrategia tavoittelee. Siihen sisältyy sekä hillinnän että sopeutumisen näkökulmat, jotka on tarkoitus tuoda entistä paremmin osaksi metsänhoidon suosituksia”, toteaa suositusten valmistelun koordinaattori Kalle Vanhatalo Tapiosta.

Tutkimustieto ja käytännön metsätalouden tarpeet yhdistyvät

Metsänhoidon suositusten päivitysprosessi käynnistettiin helmikuussa metsä-, ympäristö- ja ilmastoasiantuntijoiden yhteisessä seminaarissa. Nyt pidetyt tutkijatyöpajat tarjosivat lisävalaistusta asiantuntijoiden esiin nostamiin ilmastohaasteisiin.

Työpajoja järjestettiin kaksi: ensimmäisessä teemana oli ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja toisessa ilmastonmuutoksen hillintä metsätaloudessa. Tilaisuuksiin osallistui tutkijoita ja muita metsä- ja ympäristöalan ammattilaisia yli 20 organisaatiosta. Työpajojen aluksi tutkijat esittelivät tutkimustietoa sekä arvioita tutkimusnäytön vahvuudesta. Luentojen johdatuksella pienryhmissä keskusteltiin ja tehtiin johtopäätöksiä päivän teemasta.

Sopeutuminen ilmastonmuutokseen

Ensimmäisessä tutkijatyöpajassa 23.4.2020 keskityttiin ilmastonmuutoksen sopeutumiseen.

Keskusteluissa nostettiin erityisesti esille eri puulajien kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon ja sen huomioiminen metsänhoidon suosituksissa. Kuivuudelle herkkien kasvupaikkojen ja muiden metsätuhoille alttiiden riskikohteiden tunnistaminen on avainasemassa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Riskikohteiden tarkempi havainnointi metsäsuunnitelmissa on toteutettavissa yhdistämällä maaperä- ja paikkatietoa. Tällöin päästään selville metsäluonnon alueellisista eroista. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen on syytä huomioida kokonaisvaltaisesti metsänhoidon eri toimenpiteissä. Tätä teemaa on käsitelty aikaisemmin esimerkiksi Kaukaa viisasta metsänhoitoa -viestintähankkeessa 2019.

Metsien ilmastokestävyys – käyttää vai säästää?

Metsänhoidollinen ilmastonmuutoksen hillintä mutkistaa päätöksentekoa metsätaloudessa. Ratkaisuja pohdittiin 15.5.2020 järjestetyssä, toisessa tutkijatyöpajassa.

Keskustelussa nähtiin, että vastakkainasettelu metsänhoidon eri menetelmien välillä ei pitäisi enää olla tätä päivää. Käytännön metsätalouteen toivotaan monipuolisia, kohdekohtaisia metsänhoidon vaihtoehtoja. Näin turvataan tulevaisuuden resurssiviisas puuntuotanto ja metsien kokonaiskestävä käyttö. Metsänomistajien oman metsän tuntemusta on hyvä vahvistaa ja samalla kannustaa arvioimaan omia metsänomistukseen liittyviä tavoitteita – tämä edesauttaa viisaita valintoja.

”Kokonaiskestävyyden hakeminen metsän käsittelyssä edellyttää kompromissia eri tavoitteiden välillä. Tutkimuksella haluamme tarjota tietoa perusteltujen päätösten tekemiseen”, toteaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.

Kohdekohtaisesti valittu lannoitus ja maanmuokkaus ovat tutkitusti tehokkaita tapoja vahvistaa metsän kasvua.

”Hyvän metsänhoidon avulla aikaansaatu, hyväkasvuinen puusto varmistaa metsämaan hiilivaraston suotuisan kehityksen”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi.

Ryhmäkeskusteluissa nähtiin, että jatkuva kasvatus on turvemailla potentiaalisesti hyvä keino hillitä ilmastonmuutosta ja vähentää metsätalouden vesistöhaittoja. Tutkimustiedon puute on kuitenkin ilmeistä. Tiedon tarpeeseen vastasi Luonnonvarakeskuksen tutkija Päivi Mäkiranta esittelemällä uusia tuloksia:

”Turvemaametsien ilmastoviisaassa metsänhoidossa vältetään pitkiä vähäpuustoisia jaksoja sekä liian voimakasta kuivatusta”, Mäkiranta totesi.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Annika Kangas piti tilaisuudessa alustuksen metsän mallintamisen epävarmuuksista.

”Metsänkasvatuksen vaihtoehtoja ja niiden ennusteita verratessa tulisi aina varmistaa, että tehdyt oletukset pätevät kaikkiin vertailtaviin menetelmiin. Mikäli näin ei ole, kaikki tunnistetut eroavaisuudet tulisi ottaa osaksi mallia”, Kangas painottaa.

Katso diaesitykset 15.5.2020 tilaisuudesta

Uudistamisen aikataulu – tavoitteena ilmastokestävyyden tuominen osaksi metsänhoidon suosituksia vuoteen 2023 mennessä

Tutkijatyöpajoista kerätyt näkemykset ja perustelut käsitellään myöhemmin metsänhoidon suositusten yhteistyöryhmässä. Laajaa näkökulmaa on vahvistettu keväällä 2020 myös viidessä Metsänhoidon suositusten pyöreä pöytä -tapaamisessa, joissa eri maakuntien metsänomistajat ja ammattilaiset ovat kertoneet arvokasta tietoa alueensa olosuhteista ja suositustiedon tarpeista.

2020 aikana täydennetään tutkimustietoa ilmastokestävästä metsätaloudesta ja sen mittaamisesta. Yhteistyöryhmä laatii vuoden loppuun mennessä uudistetut Metsänhoidon suositusten periaatteet metsien kokonaiskestävään käyttöön.

Vuosien 2021-2022 aikana uudistetaan Metsänhoidon suositusten keskeiset sisällöt niin, että ne vastaavat ilmastokestävän metsätalouden vaatimuksia. Tavoitteena on, että vuonna 2023 ilmastokestävyys on kiinteä osa suomalaista metsänhoidon neuvontaa.

 

Metsänhoidon suositukset toteuttaa kansallista metsästrategiaa. Palvelun tilaaja on maa- ja metsätalousministeriö.

  • Olli Äijälä
  • Liiketoimintajohtaja, asiantuntijapalvelut
  • olli.aijala(at)tapio.fi
  • +358 40 582 9676
  • Kalle Vanhatalo
  • Palvelualueen päällikkö, konsultointi
  • kalle.vanhatalo(at)tapio.fi
  • +358 40 192 1874