Lapin alueen toimijat kokoontuivat Metsänhoidon suositusten pyöreään pöytään

Kansallisia metsänhoidon suosituksia ollaan uudistamassa metsä- ja ympäristöalan yhteistyönä. Lapin alueen metsänomistajat ja alan ammattilaiset kokoontuivat kertomaan suositusten laatijoille näkemyksensä uudistamisen tarpeista erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinnän näkökulmasta. 

Metsänhoidon suositukset kokoaa metsänhoidon parhaita käytäntöjä metsänomistajien ja alan ammattilaisten käyttöön. Tänä keväänä Metsänhoidon suositusten pyöreä pöytä -tapaamisissa kootaan tietoa maakuntien erityistarpeista, joihin suositusten toivotaan tuovan lisävalaistusta. Erityisteemana on ilmastonmuutos. Lapin alueen 9 metsänomistajaa ja alan ammattilaista kokoontui Tapion johdolla virtuaalisen pyöreän pöydän äärelle 8. toukokuuta.

Monitavoitteisuus on Lapissa luonteva osa metsänhoitoa

Metsänhoidon suositusten pyöreässä pöydässä pohdittiin, mitä suositusten laadintaa ohjaavalla metsätalouden kokonaiskestävyydellä tarkoitetaan. Eräs osallistujista kuvaili, että se on “metsien moninaisen arvon ymmärtämistä ja tämän arvon kehittämistä”. Lapin metsien käyttömuotoina tunnistettiin puuntuotanto, matkailu- ja virkistyskäyttö, porotalous, metsästys, hiilensidonta, maaperän hiilivarastot sekä monimuotoisuuden ylläpito. Keskustelussa painotettiin myös puun käyttöä pitkäkestoisiin tuotteisiin, kuten puurakennuksiin, jotka toimivat hiilivarastoina.

Lapissa erityistä on metsätilojen selvästi isompi koko eteläisempään Suomeen verrattuna. Metsänhoitoa voidaankin tehdä pinta-alallisesti suurempina kokonaisuuksina, mikä alentaa kustannuksia. Metsänhoidon yleistä tilaa arvioitaessa todettiin, että niin Lapissa kuin muuallakin “on olemassa valtavan hienosti hoidettuja metsätiloja ja vastavuoroisesti täysin nollahoidolla olevia”. Lapissa on runsaasti suojelualueita, mutta niiden nähtiin edustavan enimmäkseen keskenään samanlaisia, puuntuotannollisesti vähempiarvoisia metsiä.

“Keskustelu kokonaiskestävyydestä oli alueen metsä- ja ympäristötoimijoiden kesken hyvin luontevaa. Lapissa onkin erinomaiset mahdollisuudet kohottaa metsätalouden arvoa myös muista, kuin puuntuotannollisista näkökulmista”, tapaamisen vetänyt metsänhoitaja Kalle Vanhatalo Tapiosta toteaa.

Keskustelussa kannettiin huolta metsänomistajan oman päätösvallan säilymisestä kotimaisen ja EU-politiikan pyörteissä. Kehittämishankkeissa tehty yhteistyö eurooppalaisten kanssa oli valaissut, miten vähäistä suomalaisen hyvän metsänhoidon tuntemus on.

Lumitilanne vaikuttaa puunkorjuuseen routaa enemmän

Itä-Lapissa toimiva metsäammattilainen kertoi pyöreässä pöydässä, että routaa ei ole ollut kunnolla 15 vuoteen. Puunkorjuussa oleellisempaa on lumen määrä. Metsäkoneet ovat kantavia, kun lunta on ainakin 60 cm. Metsänhoidon suosituksia toivottiin tarkennettavan talviteiden teon ja suometsien ajourien suunnittelun osalta.

“Huoli lisääntyvistä metsätuhoista ei ollut keskustelussa yhtä pinnalla kuin eteläisemmillä alueilla, vaikka se hyvin tunnistettiin. Muuttuva ilmasto pakottaakin varautumaan etelän murheisiin – juurikäävän leviämiseen ja tuhohyönteisiin myös Lapissa jo nykyisen puusukupolven aikana”, Vanhatalo ennakoi.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä nuorten metsien hoito koettiin tärkeäksi, jotta ne pysyvät hyvässä kasvukunnossa. Hoitotöiden tekemisen motivaatioon vaikuttaa kuitupuun kysyntä, joten uutta teollisuutta pidettiin tervetulleena Lappiin.

Metsän jatkuva kasvatus kiinnostaa yhä laajemmin ja menetelmän käyttöön toivottiin selkeää ohjeistusta. Kasvatustavan valinnassa auttaisivat taloudelliset vertailulaskelmat, jotka lähtevät samasta puustomäärästä. Jatkuvaa kasvatusta on suositeltu erityisesti suometsiin, joita Lapissa on runsaasti. Suometsien hoitoon, kuten pohjaveden korkeuden hallintaan, toivotaankin lisää ohjeistusta. Tavoitteena on säilyttää puuston hyvä kasvu ja hiilinielu, vaikka kunnostusojitukset harvinaistuvat.

Metsänhoidon suositukset on hyvän käytännön standardi

Metsänhoitotöiden rahoitusta ohjaavassa lainsäädännössä ei ole kuvattu hyväksyttäviä metsänhoidon käytäntöjä, vaan niissä viitataan metsänhoidon suositusten mukaiseen toteutukseen. Pyöreän pöydän viesti on, että jo tästä syystä suositusten pitää olla huolella mietittyjä ja niillä pitää olla kentän ja metsänomistajien hyväksyntä.

Metsänhoidon suositusten toivottiin pysyvän selkeinä myös uudistuksessa, sillä ammattilaiset perustelevat niiden avulla eri toimenpiteitä metsänhoitoon perehtyville metsänomistajille. Valinnan vara pitää säilyttää, mutta hyvään lopputulokseen johtavien polkujen täytyy olla selkeitä.

Pyöreän pöydän anti menee laajan yhteistyöryhmän käsittelyyn

Kansalliset metsänhoidon suositukset perustuvat parhaaseen tutkimustietoon sekä metsä- ja ympäristöalan käytännön kokemuksiin. Tavoitteena on kokonaiskestävä metsätalous. Metsänhoidon suositusten pyöreässä pöydässä kootaan suositusten käyttäjien näkemyksiä metsänhoidon käytäntöjen kehittämistarpeesta omalla alueella sekä uusia ideoita, joilla suositukset saataisiin parhaiten osaksi päivittäistä päätöksentekoa.

Pyöreän pöydän osallistujat edustavat monipuolisesti metsänhoidon suositusten hyödyntäjiä:

• metsäpalveluyrittäjä
• metsäkoneyrittäjä
• metsänomistaja
• metsäkeskuksen asiakasneuvoja
• metsänhoitoyhdistyksen asiakasneuvoja
• kunnan metsäasioista vastaava
• MTK:n edustaja
• luonnonsuojelupiirin edustaja
• sahan edustaja
• energialaitoksen edustaja
• metsäteollisuuden edustaja
• metsäalan opettaja.

Alueelliset tilaisuudet, joita on kevään aikana yhteensä 5, täydentävät valtakunnallisen Metsänhoidon suositukset -verkoston työtä, jossa 28 metsä- ja ympäristöalan organisaatiota valmistelevat suosituksia yhteistyössä. Pyöreän pöydän viestit käsitellään ohjausryhmässä kesäkuussa. Työn tilaaja on maa- ja metsätalousministeriö ja sitä koordinoi Tapio Oy. Metsänhoidon suositukset on osa kansallisen metsästrategian toteutusta.

Lisätiedot ja haastattelut

Lisätietoja antaa metsänhoidon suositusten uudistamista koordinoiva metsänhoitaja Kalle Vanhatalo, Tapio Oy. Haastattelusta voi sopia sähköpostitse kalle.vanhatalo@tapio.fi tai puhelimitse 040 192 1874.

www.tapio.fi/metsanhoidon-suositukset

Twitter: #metsänhoidonsuositukset

Kuva: Äkäslompolon metsää, Flickr, Maalismaa, CC-BY 2.0