Tältä sivustolta löydät Turvetuotantoon vuokratun alueen palautus maanomistajalle -neuvontamateriaalin. Materiaali on tehty metsänomistajien, maanomistajien, metsäalan toimijoiden ja turvetuotannosta poistuvien alueiden jatkokäytöstä kiinnostuneiden käyttöön.
Mitä maanomistajan on hyvä tietää turvetuotannosta ja jatkokäytöstä?
Turvetuotannon ja alueen vuokrasopimuksen päätyttyä maanomistaja päättää suonpohjan seuraavasta maankäytöstä. Turvetuotanto voi kestää valmisteluineen yhdellä alueella 15 vuodesta useisiin kymmeniin vuosiin. Tuotanto loppuu yleensä vaiheittain, ja siihen vaikuttaa moni asia, kuten tuotanto-olosuhteiden ja turpeen kysynnän vaihtelut. Vuokrasopimusta voidaan jatkaa tarvittaessa molempien osapuolten niin sopiessa.
Vuokrasuhteen aikana maanomistajan ja turvetuottajan kannattaa viestiä matalalla kynnyksellä. Vuorovaikutuksen tärkeys korostuu turvetuotannon kääntyessä lopuilleen. Sujuva siirtyminen turvetuotannosta jatkokäyttöön eli seuraavaan maankäyttöön on näin helpompaa.
Suonpohjia on siirtynyt monipuoliseen jatkokäyttöön Suomessa kymmeniä tuhansia hehtaareja. Yleisin jatkokäyttö on ollut metsätalous, suonpohjien pinta-alasta noin 70 prosenttia, toisena maatalous noin 20 prosenttia ja kolmantena erilaiset kosteikot. Suonpohjan taloudellisen arvon nousun lisäksi voidaan tähdätä luontoarvojen tai luonnon monimuotoisuusarvojen parantamiseen ja myönteisten ilmastovaikutusten vahvistamiseen.
Maan palautus maanomistajille on tuttua turvetuottajille, vaikka maanomistajalle se voi olla ainutkertainen tapahtuma.
Jatkokäyttöön siirtyminen ja päätökset ratkeavat yleensä luontevasti, kun aikaisemmasta kitu- tai joutomaasta on turvetuotannon jälkeen muodostunut haluttu ja monien mahdollisuuksien alue. Turvetuottajan voi osaltaan viestiä maanomistajalle alueen jatkokäyttömahdollisuuksista.
Turvetuotantoalueella voi olla monia maanomistajia ja näillä ehkä erilaisia näkemyksiä oman kiinteistönsä maankäytöstä. Turvetuotannon viimeisinä vuosina maanomistajan kannattaa selvittää, mikä taho voisi olla mahdollinen viemään eteenpäin alueen aiotun jatkokäytön käytännön toteutusta.
Joskus maanomistajien tavoitteet suonpohjan käytössä eivät kohtaa tai jatkokäytön suunnittelu on haastavaa esimerkiksi alueen laajuuden tai käyttötarpeiden vuoksi. Tällöin ulkopuolista apua suunnitteluun ja toteutukseen voivat tarjota esimerkiksi metsänhoitoyhdistys, neuvontajärjestö tai paikalliset yhdistykset.
Alueen maanomistajien yhteydenpito ja aikaansaatu yhteisymmärrys mahdollistaa tavoitteiden yhteensovittamisen ja haasteellistenkin jatkokäyttömuotojen toteutumisen.
Turvetuotantoalueiden jatkokäyttöön voi perehtyä GTK:n Ilmastoviisaat ratkaisut turvetuotantoalueiden jatkokäyttöön -sivustolla ja ELY-keskuksen Turvetuotantoalueet uuteen maankäyttöön -sivustolla.
Ympäristölupa säätelee turvetuotantoa
Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa. Turvetuottaja toimii ympäristöluvan ehtojen mukaisesti jälkihoitovaiheessa ja muun muassa raportoi vuosittain ympäristövaikutuksista ELY-keskukselle.
ELY-keskukset valvovat ympäristöluvan noudattamista. Valvoja muun muassa tarkastaa turvetuotantoalueen valvontasuunnitelmansa mukaisesti ja aina tarvittaessa.
Ympäristöluvan velvoitteet ovat voimassa, kunnes ne on täytetty myös jälkihoitovaiheen osalta. Jälkihoitovaiheen tarkoitus on turvetuotantotoiminnan hallittu lopettaminen ja ettei kuormitusta enää aiheudu merkittävästi. Osana jälkihoitotoimia alueelta poistetaan turvetuotannon vaatimat, tarpeettomiksi käyneet rakenteet ja siistitään muun muassa aumojen pohjat ja varikkoalueet.
Ympäristölupa päättyy, kun lupamääräysten mukaiset toimet on tehty ja valvova viranomainen on vahvistanut velvoitteiden toteutuneen. Kun nämä ovat kunnossa, sovitaan luovutustarkastus maanomistajan kanssa.
Vuokrasopimus päättyy sovitusti vuokra-ajan päättyessä tai irtisanomalla sopimus aikaisemmin sopimusehtojen mukaisesti. Maanomistajan ja turvetuottajan välinen vuokrasopimus voidaan päättää luovutushetkellä laadittavaan muistioon. Siihen kirjataan yhteisesti läpikäydyt asiat ja vahvistetaan allekirjoituksin.