Etusivu > Turvetuotantoon vuokratun alueen palautus maanomistajalle > Kolme yleistä jatkokäyttömuotoa

Kolme yleistä jatkokäyttömuotoa

Metsätalous

Turvetuotannon päätyttyä alueen metsittäminen soveltuu vaihtoehdoksi useimmille alueille. Suonpohja sopii metsitettäväksi, jos se on kuivattavissa tavallisilla ojilla. Selvästi ympäristöään alempana olevat turvetuotantoalueen lohkot eivät sovi metsitettäviksi.
Turvetuotannosta poistuneista suonpohjista noin 70 prosenttia on siirtynyt metsätalouskäyttöön.

Lue lisää

Metsitys turvetuotantoalueen jatkokäyttömuotona -verkkokurssi, Tapio.fi

Återbruk av torvbottnar genom beskogning -nätkurs, Tapio.fi

Suonpohjasta metsäksi -opas, Suomen metsäkeskus

Metsitys, ELY-keskus

 

Maatalous

Tasaiset, kivettömät ja kuivat suonpohjat soveltuvat hyvin laidunnukseen ja joidenkin viljelykasvien viljelyyn. Merkittävin suonpohjan viljelyyn vaikuttava tekijä on jäännösturpeen paksuus. Se vaikuttaa viljelymenetelmän valintaan ja odotettavissa olevan sadon määrään.
Ensimmäisinä vuosina suonpohjalla ei ole juuri rikkakasveja tai maalevintäisiä tauteja ja tuholaisia, joten kasvinsuojeluaineiden tarve on tavanomaista viljelyä vähäisempää.

Lue lisää

Suonpohjat maatalousmaana eli kasvinviljely, ELY-keskus

 

Kosteikot

Suonpohjat sopivat kosteikoiksi, joilla voi olla erilaisia luonnon- ja riistanhoidollisia käyttötarkoituksia. Kosteikkoja on rakennettu turvetuotannosta poistuneille suonpohjille 1990-luvulta alkaen. Nykyisin kosteikkoja perustetaan suojeluun sekä erilaisiin tarkoituksiin esimerkiksi metsästysseuroille ja -seurueille. Kuva: Lauri Laitila, Suomen riistakeskus
Kosteikoiden osuus jatkokäyttömuotona on viime vuosina kasvanut. Limingan Hirvinevan kosteikko noin 10 vuotta turvetuotannon päättymisen jälkeen.

Lue lisää

Kosteikot, Suomen riistakeskus

Kosteikot ja luonnonhoito, ELY-keskus

Siirry seuraavalle sivulle: lisätietoja >