Metsäntuntijat-podcast: Hyvä alku kantaa pitkälle – onnistu metsän uudistamisessa ja taimikonhoidossa

17.11.2026

Onnistunut metsän uudistaminen ei pääty taimien istuttamiseen. Miten varmistaa, että uusi metsä lähtee hyvään kasvuun ja säilyy elinvoimaisena, tuottavana ja monimuotoisena? Metsäntuntijat-podcastissa metsänhoidon asiantuntijat Jaakko Hätinen Tapiosta ja Riikka Otsamo Suomen metsäkeskuksesta sekä metsänomistaja Teijo Oksanen keskustelevat metsän uudistamisen ja taimikonhoidon tärkeimmistä valinnoista sekä siitä, miksi töiden suunnitteluun ja oikea-aikaisuuteen kannattaa panostaa. Kuuntele jakso Spotifyssa!

Jakso on toteutettu osana Tapion ja Metsäkeskuksen yhteistä Juuret tiedon maaperässä -hanketta. Hanke on saanut elinvoimakeskusten Juuret tiedossa -rahoitusta.

Riikka Otsamo, Jaakko Hätinen ja Teijo Oksanen.
Riikka Otsamo, Jaakko Hätinen ja Teijo Oksanen.

Uudistaminen ja taimikonhoito määrittävät pitkälti, millaiset lähtökohdat uusi metsä saa kasvulleen.

”Kiertoajan alkupään toimenpiteet vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja metsätalouden kannattavuuteen. Voidaan karkeasti sanoa, että metsän tulevaisuus ratkaistaan jo kiertoajan alussa”, Jaakko Hätinen kiteyttää.

Metsänomistaja Teijo Oksanen on eläkkeellä puolustusvoimissa tehdyn uran jälkeen ja hankki nykyisen metsätilansa vuonna 2019. Hän on sittemmin suorittanut metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Metsä on Oksaselle taloudellinen sijoitus ja pienen sivutulon lähde, mutta myös paikka tehdä itse metsätöitä ja virkistäytyä. Hän kuvaa itseään tarkaksi ja suunnitelmalliseksi metsänomistajaksi, joka haluaa pitää metsänsä hyvässä kunnossa. Taloudelliset, luonnon monimuotoisuuteen liittyvät ja virkistykselliset arvot ovat hänelle kaikki tärkeitä.

Metsänomistajan näkökulmasta Oksanen painottaa erityisesti töiden laatua ja oikea-aikaisuutta. Hyvin tehdyillä uudistamis- ja taimikonhoitotöillä luodaan perusta laadukkaalle metsälle, kun taas puutteellisesti tai liian myöhään tehdyt työt voivat heikentää taloudellista lopputulosta ja teettää myöhemmin ylimääräistä työtä.

Myös luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun kannalta monet ratkaisut alkavat jo metsän uudistamisen alkuvaiheessa. Riikka Otsamo kannustaa metsänomistajia käymään uudistamisalalla ja tunnistamaan esimerkiksi kosteat ja kivikkoiset kohdat, jotka voidaan myöhemmin taimikonhoidossa huomioida esimerkiksi suojatiheikköjen paikkoina. Päätehakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen kannattaa myös seurata veden kulkua ja tarvittaessa tehdä vesiensuojelutoimia, jos veden virtaus on voimakasta ja kuljettaa mukanaan kiintoainesta ja orgaanista ainesta.

Metsän uudistaminen alkaa hyvästä suunnittelusta

Laadukas uudistaminen alkaa jo ennen päätehakkuuta. Metsänomistajalla on hyvä olla jo etukäteen suunnitelma siitä, miten työt etenevät puunkorjuun jälkeen: milloin maa muokataan, miten metsä uudistetaan ja kuka työt tekee. Jos työt hankitaan palveluna, seuraavista vaiheista kannattaa sopia jo puukaupan yhteydessä.

”Kun puut on korjattu, maanmuokkaus pitäisi saada tehtyä mahdollisimman nopeasti ja taimet maahan jo samana vuonna, kun maa on muokattu”, Oksanen kuvaa.

Ripeällä uudistamisella taimet saavat etumatkaa muuhun kasvillisuuteen nähden eikä kasvukausia menetetä. Oksanen nostaa käytännön hyödyksi myös sen, että ajoissa tehty uudistaminen voi vähentää myöhempää heinäystarvetta.

Hakkuutähteiden korjaaminen uudistusalalta voi viivästyttää metsänuudistamisen toteuttamista. Esimerkiksi talvikautisen hakkuun jälkeen hakkuutähteiden kuivattaminen palstalla tapahtuu kevät-kesällä. Tämä voi siirtää uudistamista vuodella ilman merkittävää metsätaloudellista haittaa ja samalla vähentää tukkimiehentäin aiheuttamien taimituhojen riskiä.

Puulajivalinnan lähtökohtana on oikea puu oikealle kasvupaikalle. Kasvupaikalle sopiva puulaji kasvaa hyvin ja elinvoimaisena, mikä luo edellytyksiä myös tuleville hakkuutuloille.

Puulajia valittaessa huomioidaan kasvupaikan lisäksi esimerkiksi metsätuhoriskit ja monimuotoisuus. Otsamo muistuttaa, että hakkuussa havaittu juurikäävän aiheuttama lahovika kannattaa ottaa huomioon seuraavaa puusukupolvea ja puulajien sijoittelua suunniteltaessa. Sekapuustoisuutta voidaan puolestaan rakentaa sekä samalla metsikkökuviolla että kasvattamalla eri kuvioilla eri puulajeja.

Omassa metsässään Oksanen on toteuttanut tätä käytännössä istuttamalla tuoreelle kankaalle sekä kuusta että mäntyä ja jättämällä osan maanmuokkauspisteistä viljelemättä, jotta niihin voi syntyä luontaisesti esimerkiksi lehtipuuta.

Jaakko Hätinen, Riikka Otsamo ja Teijo Oksanen keskustelemassa studiossa

Taimikonhoidossa oikea ajoitus ratkaisee

Oksanen kertoo seuranneensa taimikon kehitystä heti istutuskesästä lähtien ja tehneensä metsänhoitotöitä tarpeen mukaan. Ensimmäisinä kesinä hän teki heinäystä ja myöhemmin raivasi taimien kasvua haittaavaa kasvillisuutta.

Varhaisperkauksen tarve on helpointa arvioida paikan päällä taimikossa. Kun vesakko alkaa saavuttaa kasvatettavien taimien pituuden, on aika toimia. Varhaisperkaus kannattaa tehdä ennen kuin kilpaileva kasvillisuus alkaa haitata taimien kasvua ja piiskata niiden latvuksia.

Jos taimikonhoidon tarpeen arviointi tuntuu hankalalta, apua voi pyytää myös metsäammattilaiselta.

Oikea-aikaisella taimikonhoidolla turvataan kasvatettavien puiden kasvuedellytykset ja nopeutetaan niiden järeytymistä. Hätinen korostaa, että hyvin hoidetussa taimikossa puusto järeytyy nopeammin, mikä voi aikaistaa tulevia hakkuita ja parantaa niiden tuottoa.

Vinkit metsänomistajalle metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon

Mitkä asiat keskustelijoiden mielestä metsänomistajan kannattaa erityisesti huomioida metsän uudistamisessa ja taimikonhoidossa?

Uudistamisessa ja taimikonhoidossa tehdään samalla tulevan metsän monimuotoisuuteen vaikuttavia valintoja. ”Pienillä teoilla on merkitystä. Kun niitä tehdään kaikissa metsänkäsittelyvaiheissa ja kaikilla kuvioilla, aika edullisillakin keinoilla voidaan vaikuttaa monimuotoisuuteen”, Otsamo kiteyttää.

Otsamo kannustaa metsänomistajia myös kysymään rohkeasti luonnonhoidon vaihtoehdoista ja kertomaan jo puukaupan yhteydessä, mitkä asiat omassa metsässä ovat tärkeitä. Taimikonhoidossa kannattaa säilyttää eri puulajeja ja jättää suojatiheikköjä. Säästettävät kohteet voi merkitä kartalle, jotta ne muistetaan myös myöhemmissä töissä.

Oksanen nostaa omissa vinkeissään ykkösasiaksi suunnitelmallisuuden: uudistaminen kannattaa miettiä ajoissa, maanmuokkauksesta huolehtia hyvin ja puulaji valita kasvupaikan mukaan. Kaikkea lehtipuuta ei myöskään tarvitse raivata pois, vaan sopivista lehtipuuryhmistä voi jättää parhaat yksilöt kasvamaan.

Hätinen muistuttaa vielä jalostetun viljelymateriaalin hyödyntämisestä, sillä sen avulla voidaan saada uudistamisessa nopeampi kasvuun lähtö ja koko kiertoajalla suurempi puuntuotos. Myös siemensyntyistä lehtipuuta kannattaa jättää jo varhaisperkauksessa.

”Metsän uudistaminen ja taimikonhoito kannattaa nähdä pakollisten kulujen sijaan investointina tulevaisuuteen”, Hätinen summaa.

Kun kiertoajan alkupään työt suunnitellaan hyvin ja tehdään ajallaan, luodaan pohjaa elinvoimaiselle, tuottavalle ja monimuotoiselle metsälle.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin uusin jakso: Hyvä alku kantaa pitkälle – onnistu metsän uudistamisessa ja taimikonhoidossa

Lisätietoa

  • Jaakko Hätinen
  • Metsänhoidon asiantuntija
  • jaakko.hatinen(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6018

Haluatko syventää tietojasi metsänhoidon vaihtoehdoista? Tutustu Juuret tiedon maaperässä -hankkeen videoihin, koulutuksiin ja artikkeleihin ja poimi käytännön vinkit omaan metsääsi.

Tapion ja Suomen metsäkeskuksen toteuttama Juuret tiedon maaperässä -hanke tarjoaa metsänomistajille tietoa ilmastokestävän metsänhoidon vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Hanke on osa elinvoimakeskusten toteuttamaa Juuret tiedossa -hankekokonaisuutta. Hankekokonaisuutta rahoittaa Lapin elinvoimakeskus. 

Juuret tiedossa, Elinvoimakeskus, Tapio ja Metsäkeskus logot

Lue myös

Uutiset 29.9.2026

Metsäntuntijat-podcast: Lintujen huomioiminen talousmetsissä – mikä muuttui käytännössä?

Kesäkuussa 2026 voimaan tullut metsälain muutos nosti osan aiemmin suosituksina olleista käytännöistä lakisääteisiksi velvoitteiksi talousmetsissä. Ensimmäinen pesimäkausi uuden sääntelyn aikana on nyt takana. Mitä kesästä opittiin?

Uutiset 12.5.2026

Metsäntuntijat-podcast: Harkinnan paikka – metsänomistajan tavoitteet neuvonnan lähtökohtana

Metsäntuntijat-podcastissa keskustellaan siitä, millaista osaamista metsänomistajien neuvonta edellyttää nyt ja tulevaisuudessa.

Uutiset 22.10.2025

Metsäntuntijat-podcast: Harventamisen uudet suuntaukset – Missä mennään?

Talousmetsän harventamisen tavoitteena on ohjata puuston kasvua metsänomistajan tavoitteiden mukaisiin, hyvälaatuisiin puihin ja samalla parantaa metsän elinvoimaisuutta. Milloin harvennus on ajankohtainen ja millä keinoin varmistetaan laadukas lopputulos?