Suometsienhoito uudistuu

16.9.2019

Mitä suometsät merkitsevät metsätaloudelle tulevaisuudessa? Mikä merkitys niillä on hiilinieluna ja hiilivarastona? Entä vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta? Kysymyksiin paneutuivat Jaakkoinsuolla metsäammattilaiset, tutkijat ja opiskelijat.  Jaakkoinsuolla on ollut tutkimustoimintaa jo 110 vuoden ajan. 

Vuonna 1909 ojitettu Jaakkoinsuo oli ensimmäinen metsätaloustarkoituksiin ojitettu suo Suomessa. Jaakkoinsuo on ollut opinahjo sekä yliopisto-opiskelijoille että käytännön ojituksen suunnittelijoille.

Aktiivisen metsänhoidon ja tehtyjen investointien ansiosta suometsissä on merkittävä raaka-ainepotentiaali kasvavan puunkäytön tarpeisiin.  Samalla on kuitenkin mietittävä suometsien käyttöä ilmastokestävän metsänhoidon, vesiensuojelun ja monimuotoisuuden turvaamisen ja edistämisen näkökulmasta.

Ilmastonmuutos huomioitava suometsien käsittelyssä

Metsien hiilitaseen kannalta metsänhoitotoimenpiteillä on merkittävä vaikutus: metsien hoidossa ja käsittelymenetelmien valinnassa on jatkossa otettava entistä enemmän huomioon sekä hiilen mahdollisimman tehokas sitominen, hiilivaraston säilyminen turpeessa sekä toisaalta myös metsistä saatavien tuotteiden potentiaali korvata mm. fossiilisia polttoaineita ja rakennusmateriaaleja.

“Turpeen hävikkiä voidaan vähentää ja karuimmilla soilla kokonaan välttää, jos pidetään malttia ojien syventämisestä”, sanoo lehtori Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta.

Oman haasteensa metsien hoidolle asettaa ilmastonmuutos, jonka on ennustettu äärevöittävän Suomen sääolosuhteita samalla, kun puiden kasvulle suotuisen alueen raja siirtyy ilmastonmuutoksen myötä pohjoisemmaksi. Samaan aikaan on huomioitava luonnon monimuotoisuuden turvaaminen: Suomen uhanalaisista lajeista noin 5 % elää ensisijaisesti soilla. Tämän lajiston hyväksi metsätalouden toimijat voivat esimerkiksi ohjata kunnostusojitusalueiden vesiä kuivumisvaarassa oleville ojittamattomille soille sekä neuvoa metsänomistajia soiden vapaaehtoisessa suojelussa.

Tohtori Markku Saarinen Lukesta ja johtava luonnonhoidon asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta.

”Suometsätalous ja monimuotoisuus on mahdollista yhdistää. Ojitusalueille on syntynyt uudenlaisia elinympäristöjä, jotka ovat hyödyksi kangasmetsien lajiston turvaamisessa”, sanoo johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta.

Suometsät ovat tärkeä osa metsätaloutta

”Metsäteollisuus suunnittelee raakapuun käytön lisäämistä lähivuosina. Teollisuuden tarpeen tyydyttäminen edellyttäisi vähintään täysimääräistä kotimaisen puun käyttöä. Siinä suometsien kestävän kasvun turvaaminen on avainasemassa”, sanoi emeritus professori Seppo Kaunisto Jaakkoinsuon retkellä.

Luonnonvarakeskus Luken laskelman mukaan Suomen puuntuotannollisesti kestävä hakkuumäärä kymmenvuotiskaudella 2015–2024 on 84 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Viime vuonna hakkuiden määrä nousi epävirallisen arvion mukaan 76–77 miljoonaan kuutiometriin.

Suomessa suometsiä on keskittynyt erityisen paljon Pohjanmaalle. Uusia sellu- ja biotuotetehtaita suunnitellaan muun muassa Kemiin, Kemijärvelle ja Kuopioon. Näiden tehtaiden puuraaka-aineen hankinnassa suometsillä tulee olemaan keskeinen rooli. Tehtaiden investointipäätöksiä suunniteltaessa on yhteensovitettava kasvava puuntarve, hiilensidonta ja metsiemme monimuotoisuus.

Pitkä suometsänhoidon historia

Puuston kasvua vauhdittamaan käynnistettiin valtion ja yhtiöiden mailla viime vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä metsäojitustoiminta. Kokemuksien kartuttamista varten vuonna 1909 toteutettiin Metsähallituksen Vilppulan hoitoalueeseen Jaakkoinsuon koeojitusalue. Yksityismailla metsäojitus käynnistyi vasta kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1929. Niin yksityismailla kuin valtion ja yhtiöiden maillakin suometsien hoito on aina perustunut vankkaan suotutkimukseen.

Suometsissä ja soistuneilla kankailla tehtyjen metsäojitusten seurauksena kasvullinen metsämaa on Suomessa lisääntynyt ja metsätalouden tuotosta on saatu parannettua merkittävästi. Nykyisin ojitustoiminta on siirtynyt uudisojituksista kunnostus- ja täydennysojituksiin, ja ojitusten tarveharkintaa on lisätty.

Tutkimus käytäntöön

Muuttuvassa ympäristössä tarvitaan entistäkin tiiviimpää yhteistyötä tutkimuksen ja käytännön välillä niin vesiensuojelun, luonnon monimuotoisuuden kuin ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseksi. Avainasemassa on tutkimustiedon jalkauttaminen käytäntöön. Tähän tarpeeseen vastasi Vilppulan Jaakkoinsuolle toteutettu retkeily 11.9.2019, jossa palautettiin mieliin suometsätalouden lähtökohdat historian näkökulmasta ja tarkasteltiin uusia tutkimustuloksia sekä pohdittiin vastauksia alussa esitettyihin kysymyksiin.

Tapio Oy järjesti retkeilyn yhteistyössä Suomen Metsäsäätiön ja Metsämiesten Säätiön kanssa. Suometsien hoidon pitää olla kokonaiskestävää ja sen menetelmät perustua tutkimuksesta saadulle näytölle.

“Suometsien hoidon haasteisiin kuten ilmastokestävään toimintaan ja vesiensuojeluun on olemassa tai kehitteillä ratkaisuja, jotka pitää ottaa täysimääräisesti käyttöön”,  toteaa liiketoimintajohtaja Olli Äijälä Tapiosta.

Uudistuva suometsien hoito -retkeilyn esitykset

Samuli Joensuu, vesiensuojelun johtava asiantuntija, Tapio: Yksityismaiden ojien suunnittelu ennen ja suometsien hoitosuunnitelma nykyään (pdf) →

Marja Hilska-Aaltonen, metsäneuvos, MMM: Uudistuva suometsien hoito (pdf) →

Karoliina Niemi, metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry:  Suometsät nyt ja tulevaisuudessa (pdf) →

Jori Uusitalo, johtava tutkija, LUKE: Suometsien puunkorjuu (pdf) →

Kati Kontinen, johtava asiantuntija, Tapio: Suometsänhoidon suositukset digiaikaan (pdf) →

Eero Paavilainen, professori: Jaakkoinsuon ekologiset tutkimukset (pdf) →
Jaakkoinsuon historiasta (pdf) →
Jaakkoinsuon lannoitustutkimukset (pdf) →

Juhani Päivänen, professori: Metsäojituksen koneellistaminen (pdf) →

Paavo Ojanen, tutkija, Helsingin yliopisto: Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt (pdf) →

Seppo Kaunisto, professori: Suometsien tutkimuksesta (pdf) →

Uudistuva suometsien hoito -retkeilyn ohjelma (pdf) →

Lisätietoja

Samuli Joensuu,  Tapio Oy
samuli.joensuu(at)tapio.fi
040 5341 043

Paikkatietoaineiston hyödyntäminen kunnostusojituksen suunnittelussa →

Digitaaliset metsänhoidon suositukset →

  • Samuli Joensuu
  • Vesiensuojelun johtava asiantuntija
  • samuli.joensuu(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6015