Vesiensuojelun merkitys korostuu ilmaston muuttuessa
Metsätalouden vesiensuojelun tavoitteena on, että vesistöjen, pienvesien ja pohjavesien ekologinen ja kemiallinen tila sekä käyttömahdollisuudet säilyvät hyvinä. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet ja tulvat tarkoittavat sitä, että metsätalouden vesiensuojelun merkitys on jatkossa entistä suurempi. Myös metsien ja soiden rooli osana tulvasuojelua tulee korostumaan tulevaisuudessa.
Vesiensuojelun toteutuksen pääperiaatteena ja tärkeimpänä toimenpiteenä on ehkäistä kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutuminen valumavesiin niin hakkuissa, ojituksissa kuin maanmuokkauksissakin. Liikkeelle lähteneet hiukkaset ja ravinteet pyritään kaappaamaan valumavesistä erilaisten vesiensuojelurakenteiden avulla. Pienvesien, kuten purojen, norojen ja lähteiden monimuotoisuus tulee myös turvata ehkäisemällä näiden erityisen herkkien alueiden luonnontilaisuuden muuttuminen.
Vesiensuojelu on syytä ottaa aina huomioon, kun
- toimitaan vesistöjen tai pienvesien läheisyydessä
- toimitaan pohjavesialueella
- toimitaan happamilla sulfaattimailla
- toimenpidealueelta johtaa vanhoja toimivia ojia vesistöihin tai pienvesiin
- hakkuualan läpi virtaa suuri määrä vettä, eli hakkuualan yläpuolinen valuma-alue on laaja.
Vesiensuojelu korostuu kohteissa, joissa
- maapohja on viljavaa (tuore kangas tai sitä viljavampi kasvupaikka)
- maalaji on lajittunutta, hienojakoista kivennäismaata tai pitkälle maatunutta turvetta
- maa tarttuu herkästi kiinni kauhaan
- maa viettää jyrkästi vesistöä kohti
- tehdään ojitus- tai naveromätästystä
- alueelta nostetaan kantoja
- toimitaan kelirikkoaikaan tai työn aikana on riski maastovaurioille.
VINKIT ILMASTOKESTÄVÄÄN VESIENSUOJELUUN
Minimoi vesistöä kuormittavat toimenpiteet
Vältä maanmuokkauksen yhteydessä tarpeettoman voimakasta maaperän käsittelyä. Myös tarpeetonta ojien kunnostamista turvemailla tulisi välttää; ennen ojituspäätöstä on tärkeää arvioida ojien kunnostamisen tarve ja vaikutukset vastaanottavaan vesistöön. Vain vedenjohtokyvyltään huonokuntoiset, puuston kasvulle välttämättömät ojat kannattaa perata. Hyödynnä puustoisuutta metsikön pohjavedenpinnan tason säätelyssä; jatkuva kasvatus voi olla sopiva metsänkäsittelymenetelmä esimerkiksi kosteissa korpikuusikoissa.
Jätä suojavyöhykkeitä
Vesistöjen varsilla tulee huolehtia riittävän leveiden suojavyöhykkeiden jättämisestä. Paikkatietoaineistojen avulla suojavyöhykkeiden leveyksien suunnittelu helpottuu – eroosioriskistä riippuen vesistön kannalta paras suojavyöhyke voi toisinaan olla sertifioinnin edellyttämää leveämpi. Suojavyöhykkeen kasvillisuus sitoo hakkuualueelta valuvia ravinteita ja maa-aineista, mikä vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Suojavyöhykkeet ylläpitävät myös monimuotoista lajistoa, sillä vesistöjen reuna-alueet poikkeavat usein puulajisuhteiltaan ja kasvilajistoltaan muusta metsästä. Useat virtavesissä elävät lajit ovat riippuvaisia hapekkaasta, viileästä vedestä. Riittävän leveät, puustoiset suojavyöhykkeet varjostavat vesistöjä ja suojaavat niitä ulkoiselta kuormitukselta.
Huolehdi toimenpiteiden toteutuksesta ja laadusta
Hyödynnä metsänhoidossa mahdollisuuksien mukaan parhaiksi todettuja vesiensuojeluratkaisuja, kuten putkipatoja ja pintavalutuskenttiä. Vesiensuojelun suunnittelussa kannattaa hyödyntää olemassa olevia työkaluja ja paikkatietoaineistoja, jotta vesiensuojelurakenteiden valinta, sijoittaminen ja mitoittaminen helpottuu. Muista myös huolehtia tarpeen mukaan vesiensuojelurakenteiden huollosta ja tyhjentämisestä!
Valitse vesiensuojelun ratkaisut oikein
Ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän talven aikaista valuntaa, voimistavan rankkasateita ja toisaalta pidentävän myös kesäaikaisia kuivuusjaksoja. Vesiensuojelun ratkaisut kannattaa suunnitella ja mitoittaa vastaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Esimerkiksi erilaisten padottavien rakenteiden, kuten kaivu- ja perkauskatkojen, sekä putkipatojen ja pintavalutuksen hyödyntäminen ojien kunnostusten yhteydessä voi olla tehokkain tapa varautua sekä märkiin että kuiviin jaksoihin.
Lisätietoja
- Työopas: Metsänhoidon suositukset vesiensuojeluun
- Opas: Metsien kunnostusojitus happamien sulfaattimaiden esiintymisalueella, Kokkolan kaupunki, Metsäkeskus, OTSO ja Luke (e-kirja)
- Metsätalouden vesiensuojelu, ympäristöhallinnon verkkopalvelu
- Vesiensuojelun karttapalvelu, Metsäkeskus
- Ajantasaista vesitietoa, Vesi.fi, SYKE, IL ja Tulvakeskus (kehittyvä verkkopalvelu)
- Järvi- ja MeriWiki