Ilmasto muuttuu Suomea myöten

Ilmaston muuttuminen on globaali ilmiö, joka koskee merkittävästi myös Suomea. Muutoksia on jo havaittavissa, sillä esimerkiksi vuotuinen keskilämpötila ja lämpösumma ovat nousseet Suomessa selvästi viime vuosikymmenien aikana.

Metsissä tehtävien toimenpiteiden vaikutukset ulottuvat useiden vuosikymmenien päähän. Ilmastonmuutos edellyttää koko metsätaloudelta uusia toimintatapoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi talvien lauhtuminen ja kelirikkoaikojen muutokset haastavat metsäteollisuuden ympärivuotisen puuhuollon jo nyt.

Keskilämpötila nousee ja sadanta lisääntyy

Uusimpien ilmastonmuutosta koskevien malliennusteiden mukaan Suomen vuotuinen keskilämpötila nousee 2–6 astetta ja vuotuinen sadanta lisääntyy 6–18 prosenttia vuoteen 2100 mennessä. Ennusteen oletus on, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee nykyisestä 350 ppm:stä 430-940 ppm:ään.

Vuosina 2040-2060 vuotuisen keskilämpötilan oletetaan olevan 2–3 astetta ja vuotuisen sadannan 6–11 prosenttia korkeampi kuin nykyään. Ennusteet perustuvat Ilmatieteen laitoksen laskemiin 28 ilmastomallin keskiarvotuloksiin. Alla kuvissa esiintyvät ennusteet keskimääräisen tehollisen lämpösumman muuttumisesta. Skenaario RCP 4.5 kuvaa kohtuullista ilmastonmuutosta.

Keskimääräinen tehollinen lämpösumma (d.d.) jaksolla 1981–2010 sekä RCP 4.5 skenaariota vastaava arvio jaksoille 2010–2039 ja 2040–2069.

Näin ilmaston odotetaan muuttuvan Suomessa:

  • Lämpötila ja sadanta kasvavat selvästi enemmän talvella kuin kesällä.
  • Talven routajaksot lyhenevät ja Etelä-Suomessa maa voi jäädä yhä useammin roudattomaksi.
  • Runsassateisia päiviä esiintyy yhä useammin.
  • Kesän hellepäivien määrä voi lisääntyä, kuivuusjaksot yleistyvät sekä keväällä että kesällä.
  • Myrskytuulet saattavat voimistua etenkin rannikkoalueilla.

Tutkimustietoon perustuvat arviot: Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto.

Metsät ilmastonmuutoksessa

Ilmastonmuutoksen myötä kasvukausi pitenee ja puuston kasvuolosuhteet – esimerkiksi lämpöolosuhteet – muuttuvat puuston hiilensidonnalle ja kasvulle otollisemmiksi. Puuston kasvun oletetaan lisääntyvän etenkin Pohjois-Suomessa, jossa metsien kasvua rajoittaa nykyään lyhyehkö kasvukausi ja melko alhaiset kesälämpötilat.

Etelä-Suomessa varsinkin kuusen kasvu voi kärsiä ilmaston lämmetessä ja sen myötä lisääntyvästä kuivuudesta hyvin vettä läpäisevillä kasvupaikoilla. Voimakas lämpeneminen voi vähentää puuston kasvua jopa männyllä. Metsien rakenteeseen ja puuston kasvuun sekä hiilen varastoihin vaikuttaa ilmastonmuutoksen lisäksi myös metsien hoidon ja hakkuiden intensiteetti sekä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät erilaiset tuhoriskit.

Ilmaston lämpeneminen lisää tuhoriskiä

Hyönteistuholaiset ja monet muut taudinaiheuttajat pystyvät sopeutumaan puita nopeammin olosuhteiden muutoksiin, koska niiden elinkaari on puuston elinikää lyhyempi. Ilmaston lämpeneminen lisää etenkin sellaisia taudin- ja tuhonaiheuttajia, joiden leviämistä on aiemmin ehkäissyt Suomen kylmä ilmasto.

Uusia, alkuperältään yleensä eteläisten alueiden tuhonaiheuttajia voi saapua esimerkiksi ilmavirtausten tuomina. Vieraslajeja voi kulkeutua myäs ulkomaisten taimien, puutavaran tai puisen pakkausmateriaalin mukana.

Ilmaston lämmetessä routajaksot lyhentyvät, minkä vuoksi puuta joudutaan korjaamaan jatkossa aiempaa yleisemmin huonosti kantavilla mailla ja sulan maan aikaan. Juurikäävän torjumiseksi on syytä välttää maasto- ja puustovaurioita. Lisäksi kantokäsittelyä on syytä tehdä aiempaa aktiivisemmin myös taudin esiintymisen reuna-alueilla.

Ilmastonmuutoksen lisäämät tuhoriskit tulee ottaa huomioon metsien hoidossa ja hakkuissa. Myös puuston elinvoimaisuuden tukeminen on entistä tärkeämpää. Ilmastonmuutoksen vaikutukset puuston kasvuun ja tuhoriskeihin on otettava huomioon myös metsäsuunnittelussa.

Lisätietoja