Puutuhkan käyttö kivennäismaiden metsien lannoituksessa

  • Samuli Joensuu, Vesiensuojelun johtava asiantuntija

Tapio Oy:n koordinoiman tutkimus- ja kehityshankkeen (v. 2016–2018) päämääränä on ollut edistää puutuhkan käyttöä kivennäismaametsien lannoituksessa. Hankkeessa on selvitetty, kuinka tuhka voidaan turvallisesti ja kestävästi kierrättää hyötykäyttöön. Puutuhkan käytön edistäminen lisää kiertotalouden merkitystä yhteiskunnalle.

Tausta

Suomessa syntyy metsä- ja energiateollisuudessa vuosittain merkittävä määrä puu- ja turvetuhkaa, joka sisältää puiden kasvun kannalta tärkeitä ravinteita, kuten kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia. Ravinteiden ohella tuhka voi sisältää myös pieniä määriä haitta-aineita, kuten ruokasieniin mahdollisesti kerääntyviä raskasmetalleja. Ravinteiden kierrätyksen kannalta puutuhka on erinomainen luonnon lannoite, jonka käyttöä tulisi edistää. Tämä edellyttää paitsi kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, myös kaiken olemassa olevan tiedon jalostamista käytännön ohjeiksi ja teknisiksi sovelluksiksi.

Koska kivennäismaiden metsissä typpi yleensä rajoittaa puuston kasvua, puu- ja turvetuhka ei välttämättä yksinään riitä aikaansaamaan puuston kasvunlisäystä ja siten puuston suotuisaa arvonkehitystä pitkällä aikavälillä. Tästä syystä kivennäismaiden metsiköissä tuhkalannoitusta on suositeltu käytettävän yhdessä typpilannoituksen kanssa.

Käytännön tietoa ja kokemuksia tuhka-typpilannoituksen turvallisuudesta, eli raskasmetallien kerääntymisestä marjoihin ja ruokasieniin, sekä tuhkalannoituksen teknisestä toteuttamisesta on ollut kuitenkin vielä varsin rajallisesti.

 

Lämpölaitokselta syntynyttä puutuhkaa.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa kivennäismaiden tuhkalannoituksesta, kehittää tarpeet kohtaavia tuotteita, täydentää ja päivittää suosituksia ja standardeja sekä konkretisoida tuhkalannoitukseen liittyviä hyötyjä. Hankkeessa on selvitetty kokeellisesti ja kirjallisuuskatsausten avulla:

1. Aiheuttaako tuhkalannoitus vaaraa ihmisen terveydelle?
2. Lisääkö tuhkalannoitus yhdistettynä typpilisään puuston kasvua kivennäismaalla?
3. Miten tuhkalannoituksen käytännön esteitä voitaisiin purkaa, jotta tuhkan kierrättäminen onnistuisi paremmin?

Tapahtumat ja aineistot

Hankkeen loppuraportti 20.12.2018
Puutuhkalannoituksen vaikutukset marjoihin ja sieniin kivennäismalla – Pilotointikoe 2016-2017

Loppuseminaari Jyväskylässä 11.10.2018

Seminaarin ohjelma

Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen – Pirjo Salminen, MMM
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla – Hannu Ilvesniemi, Luke
Puutuhkalannoituksen vaikutukset marjoihin ja sieniin – Nanna Tuovinen, SYKE
Tuhkan jalostus lannoitteeksi – Mikko Räisänen, Ecolan Oy
Tuhka osana kiertotaloutta – Mervi Matilainen, Apila Group Oy
Tuhkalannoitus käytännön metsänparannustoiminnassa – Samuli Joensuu, Tapio Oy

Puutuhkaretkeily Pirkanmaalle 31.5.2018

Retkeilyn ohjelma

Viheriäisennevan tuhkalannoituskoe
Suometsienravinnetalous ja turvemaiden kasvupaikkaluokitus – Markku Saarinen, Luke
Tuhkalannoitukseen suositeltavat kohteet turvemailla – Samuli Joensuu, Tapio Oy

Koealalle tehtiin tuhkalannoitus traktorilevityksenä 11.4.2018. Tuhkan levitysmäärät vaihtelivat koealoittain 3000 kilosta hehtaarilla 9000 kiloon hehtaarilla. Levityksen onnistumista ja tasaisuutta mitattiin suppiloilla, punnitsemalla suppiloihin kertynyt tuhkamäärä. Tuhkalannoitus kuvattiin Dronella. Kuvaajana toimi Acarina Oy.

Puutuhka hankeraportti 2016-2017

Opinnäytetyö, Mervi Matilainen, 28.11.2017

Puutuhkan vaikutus puun kasvuun, 2017

Tuhkalannoituksen esteiden purku, 2017

Tuhkalannoituksen vaikutus marjoihin ja sieniin, 2017

Puutuhkaretkeily 19.5.2017

Puutuhkatyöpaja 23.3.2017

Työpajan ohjelma

Katsaus käynnissä oleviin hankkeisiin – Samuli Joensuu, Tapio Oy
Luomukeruualueet ja tuhkalannoitus – Birgitta Partanen, Helsingin yliopisto
Luomumetsistä moneksi -hanke
Ask Valerie -hakukoneen esittely – Michael den Herder, EFI
Enon Energia Osuuskunta -esittely – Teuvo Hirvonen, Enon Energia Osuuskunta
Maaseututoiminnan kehittämisen rahoitusmahdollisuudet – Mauri Räsänen, ELY-keskus
Tuhkan käsittelymahdollisuudet – Mervi Matilainen, Apila Group Oy
Tuhkan levityslaitteet – Mikko Räisänen, Ecolan Oy
World café-työpaja
Tuhkatyöpajan kooste esitelmistä

Puutuhkaseminaari 29.11.2016

Seminaarin ohjelma

Puutuhkan merkitys metsien kiertotaloudelle – Saara Lilja-Rothsten, Tapio Oy
Tuhkan mahdollisuudet metsikön ravinnetaloudessa – Hannu Iivesniemi, Luke
Miksi boori on tärkeä metsänkasvulle? – Mikko Räsänen, Ecolan Oy
Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa – Mervi Matilainen, Apila Group Oy
Aiheuttaako tuhkalannoitus vaaraa ihmisen terveydelle? – Raimo Heikkilä, SYKE
Ask Valerie -hakukoneen testaus – Michael den Herder, EFI
Miten tuhkan hyotykäyttöä voitaisiin edistää – Samuli Joensuu, Tapio Oy

Hyödynsaajat

Hankkeen ensisijaisina hyödynsaajina ovat metsäomaisuudestaan aktiivisesti huolta pitävät metsänomistajat sekä kestävästä ja turvallisesta ravinteiden kierrätysliiketoiminnasta kiinnostuneet yritykset. Näitä ovat muun muassa tuhkan tuottajat, lannoitevalmistajat ja muut tuhkan jatkojalostajat, kuljetusyritykset sekä metsäalan palveluntarjoajat.

Yhteistyökumppanit

Tapio Oy on toteuttanut hankkeen yhteistyössä Luke:n, SYKE:n, Apila Group Oy:n ja Ecolan Oy:n kanssa. Hanketta on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Hanke toimi yhteistyössä EU:n Valerie-hankkeen kanssa, jossa tutkimustietoa tuhkan hyötykäytöstä vietiin käytäntöön.

Lisätietoa

Vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio Oy, samuli.joensuu(at)tapio.fi
Johtava tutkija Raimo Heikkilä, Suomen ympäristökeskus, raimo.heikkila(at)ymparisto.fi
Professori Hannu Ilvesniemi, Luonnonvarakeskus, hannu.ilvesniemi(at)luke.fi

Valerie-hanke

Valerie-hankkeessa kehitettiin sidosryhmäyhteistyötä ja siihen liittyvää työkalua. Hankkeessa oli mukana useita eri maita ja osa-alueita niin maataloudesta kuin metsätaloudestakin. Suomen case study perehtyi etenkin metsäbiomassan kestävään tuotantoon ja siinä erityistarkastelussa oli puutuhkan hyötykäyttö.

Valeriessa edistettiin viestinnän keinoin tuhkan käyttöä ja levitettiin tietoa tuhkan hyvistä puustovaikutuksista. Tavoitteena oli lisätä muun muassa tuhkalannoituksen määrää niin kivennäismailla kuin turvemaillakin ja edistää tuhkan käyttöä metsätien rakennusmateriaalina. Valerie-hankkeen tuloksena syntyi ask-Valerie -työkalu.

Puutuhkaretkeily Kiteelle raportti 19.5.2017

Puutuhka-työpaja, Barriers guidelines

Valerie 4th meeting report 23.3.2017

Valerie-hankkeen kansainvälinen esite