10. syyskuuta 2024 järjestetty Tapion Metsäntuntijat-webinaari ”Soiden ja turvemaiden ennallistamisella ja valuma-aluesuunnittelulla monitavoitteisia hyötyjä metsiin ja vesistöille” tarjosi monipuolisia näkökulmia soiden ja turvemaiden ennallistamisen sekä valuma-aluelähtöisen suunnittelun hyödyistä metsille ja vesistöille.

Tilaisuuden lähtökohtana olivat EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteet, jotka tähtäävät luonnon monimuotoisuuden parantamiseen ja vesiekosysteemien suojelemiseen eri toimenpitein vuoteen 2025 mennessä. Jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset ennallistamissuunnitelmat. Ennallistamisasetuksen tavoitteissa onnistuminen on tärkeää paitsi luonnolle, myös yritysten menestymiselle. Webinaarin osallistujien mukaan onnistuminen edellyttää maanomistajien, yritysten ja valtionhallinnon tiivistä yhteistyötä.

Jäikö tapahtuma sinulta välistä? Katso webinaarin tallenne ja tutustu esityksiin.

Webinaarissa maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Katja Matveinen esitteli EU:n ennallistamisasetuksen vaikutuksia talousmetsiin ja metsätalouteen. Hän korosti asetuksen kytkeytymistä EU:n biodiversiteettistrategiaan ja Montrealin luontotavoitteisiin, joiden päämääränä on lisätä luonnon monimuotoisuutta ja ennallistaa ekosysteemejä erityisesti huonokuntoisilla alueilla. Parannettavien luontotyyppien tila on vuonna 2030 tiedettävä 90 %:lla ja vuoteen 2040 mennessä luontotyyppien koko pinta-alalla. Ennallistamis- ja parantamistoimenpiteitä tulee laatia ja toteuttaa kaikilla luontotyypeillä, esimerkiksi metsille ja kosteikoille, kasvavin tavoittein vuodesta 2030 vuoteen 2050 asti.

Matveinen avasi asetuksen keskeisiä artikloja, jotka käsittelevät mm. maa-, rannikko- ja makean veden ekosysteemien ennallistamista ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamista. Hän toi esille, että toimenpiteet voivat soiden ennallistamisen kohdalla sisältää esimerkiksi ojien tukkimista soilla ja vesien palauttamista soille. Metsätalouden ja ennallistamisasetuksen toimien yhdistäminen voi olla mahdollista tietyillä alueilla, esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen keinoin. Matveinen korosti, että kansallisen ennallistamissuunnitelman laatiminen on vasta alussa, ja siihen tarvitaan paljon sidosryhmäyhteistyötä.

Valuma-aluelähtöinen suunnittelu avainasemassa ennallistamistyössä

Tapion tavoitteena on sovittaa yhteen metsätalouden vesiensuojelu ja ennallistamistoimet siten, että vaikutukset ulottuvat laajasti vesistöihin, luonnon monimuotoisuuteen ja metsätalouteen. Tapion johtava asiantuntija Tiina Ronkainen korosti, että vesien liikkeiden ja valuma-alueiden tunteminen on keskeistä toimien suunnittelussa. Tapio hyödyntää ennallistamistyössä paikkatietoaineistoja ja hydrologista mallinnusta, joiden avulla voidaan yhteensovittaa toimenpiteitä ja optimoida niiden vaikuttavuutta esimerkiksi suometsien vesitasapainon, vesiensuojelun ja ennallistamisten kohdalla. Ronkainen painotti erityisesti valuma-aluelähtöisen suunnittelun merkitystä. Tämä lähestymistapa mahdollistaa kokonaisvaltaisen tarkastelun, jossa tunnistetaan kustannustehokkaita ja vaikuttavia ratkaisuja vesien hallintaan, ennallistamiseen ja metsäluonnonnon elinvoimaisuuteen pienentämällä kuivuus- ja tulvariskejä.

Käytännön esimerkkejä ennallistamisesta

UPM:n ympäristöasiantuntija Miika Laihonen esitteli käytännön esimerkkejä siitä, kuinka suuri metsäyhtiö ennallistaa soita ja integroi vesienhallintaratkaisuja metsätalouteen. UPM:n tavoitteena on ennallistaa vähintään 3000 hehtaaria soita vuoteen 2030 mennessä, mikä tukee yhtiön vastuullisuustavoitteita. Tapion UPM:lle tekemän soiden ennallistamisen ja vesienhallinnan suunnittelutyön pohjalta UPM pystyi aloittamaan ennallistamistyöt tehokkaasti, ja heillä on nyt selkeä suunnitelma, jonka mukaan toimia.

Projektipäällikkö Mervi Uusimäki Oulun kaupungilta toi esille maanomistajan näkökulman entisten turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja kestävään jatkokäyttöön. Uusimäki korosti yhteistyön merkitystä ja haasteita erityisesti silloin, kun mukana on useita maanomistajia. Oulun kaupungin Tupas-hanke ennallistaa turvetuotannosta poistuneita alueita ja yhdistää ne valuma-aluelähtöiseen suunnitteluun, mikä tuo hyötyjä myös vesistöille.

Sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola WWF Suomesta esitteli, kuinka vesienhallinnan parantaminen valuma-aluelähtöisesti on avainasemassa ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden, kuten tulvien ja kuivuuden, hallinnassa. Hän korosti kosteikkojen monitoimisuutta luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä ja niiden tärkeyttä vesistöjen puhdistuksessa ja tulvien torjunnassa. Hydrologisen mallinnuksen avulla saadaan arvio suunniteltujen ratkaisujen vaikutuksesta kuormitukseen, mikä edesauttaa toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja priorisointia.

Ennallistamistoimenpiteissä onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä

Webinaarin lopuksi kestävyysasiantuntija Sara Turunen Tapiosta käsitteli yritysten vastuullista liiketoimintaa luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Hän toi esiin, kuinka yritykset voivat hyödyntää ennallistamistoimia kestävyyden edistämiseksi ja vastuullisuuden lisäämiseksi.

Webinaarin puheenvuoroissa korostettiin yhteistyön merkitystä, sillä monien toimenpiteiden onnistuminen vaatii maanomistajien yhteistä panostusta. Valuma-alueiden tarkastelu mahdollistaa kustannustehokkaiden ja laaja-alaisten ratkaisujen löytämisen, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta, vesien tilaa ja kestävää metsätaloutta, toteutukset tulee tehdä maanomistajien yhteistyönä

Webinaari tarjosi kattavan katsauksen, miten ennallistaminen ja valuma-aluesuunnittelu voivat edistää metsien ja vesistöjen tilaa, sekä kuinka eri toimijat voivat yhteistyössä saavuttaa merkittäviä hyötyjä ympäristölle ja taloudelle.

Yritysten rooli keskeinen ennallistamistoimenpiteiden toteuttamisessa webinaarin osallistujien mielestä

Webinaarin osallistujilta kysyttiin, kuinka tärkeänä he näkevät yritysten osallistumisen soiden ja turvemaiden ennallistamistoimenpiteisiin. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että yrityksillä tulisi olla merkittävä tai keskeinen rooli ennallistamistoimenpiteissä.

Osallistujilta kysyttiin myös, miten soiden ja turvemaiden ennallistaminen sekä valuma-alueiden hallinta voisivat hyödyttää organisaatioita ja kuinka paljon organisaatiot ovat valmiita panostamaan ennallistamiseen. 52 % vastaajista koki soiden ja turvemaiden ennallistamisen sekä valuma-alueiden hallinnan olevan keskeisiä menestykselleen. 65 % kertoi organisaationsa suunnittelevan kohtuullisia tai merkittäviä panostuksia soiden ja turvemaiden ennallistamiseen tulevaisuudessa.

Kyselyyn vastasi 31 webinaariosallistujaa. Alla näet osallistujille esitettyjen kysymysten vastaukset. Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana.

Kuinka tärkeänä pidät yritysten osallistumista soiden ja turvemaiden ennallistamistoimenpiteisiin?

Millä tavoin soiden ja turvemaiden ennallistaminen sekä valuma-alueiden hallinta voisivat hyödyttää organisaatiotanne?

Kuinka paljon organisaationne on valmis panostamaan soiden ja turvemaiden ennallistamiseen osana vastuullisuusstrategiaanne?

Katso webinaarin tallenne

Webinaarin ohjelma ja esitykset

Klo 9.00 Webinaarin avaus

• johtava asiantuntija Tiina Ronkainen, Tapio

Ennallistamissuunnitelman laatiminen alkaa – mitä kytköksiä suunnitelmalla on talousmetsiin ja metsätalouteen?

• johtava asiantuntija Katja Matveinen, maa- ja metsätalousministeriö

Tapion visio ennallistamisen edistämiseen – vaikuttavat ja kustannustehokkaat ratkaisut

• johtava asiantuntija Tiina Ronkainen, Tapio

Tavoitteellistettua soiden ennallistamista suuressa metsäyhtiössä

• ympäristöasiantuntija Miika Laihonen, UPM

Turvetuotantoalueiden ennallistaminen ja kestävä jatkokäyttö – maanomistajan näkökulma

• projektipäällikkö Mervi Uusimäki, Oulun kaupunki

Vesienhallinnan parantaminen valuma-aluetasolla –  apuvälineenä hydrologinen mallinnus

• sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola, WWF Suomi

Luontoteot osana vastuullista liiketoimintaa – käytännön vinkit yrityksille

• kestävyysasiantuntija Sara Turunen, Tapio

Klo 10.30 Keskustelu ja webinaarin päätös – Miten jatkamme tästä?