Metsien kasvattaminen sekametsinä korostui Keski-Suomen Metsänhoidon suositusten pyöreässä pöydässä

Kansallisia metsänhoidon suosituksia ollaan uudistamassa metsä- ja ympäristöalan yhteistyönä. Keski-Suomen alueen metsänomistajat ja alan ammattilaiset kokoontuivat kertomaan suositusten laatijoille näkemyksensä uudistamisen tarpeista erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinnän näkökulmasta. 

Metsänhoidon suositukset kokoaa metsänhoidon parhaita käytäntöjä metsänomistajien ja alan ammattilaisten käyttöön. Tavoitteena on edistää metsien kokonaiskestävää käyttöä. Tänä keväänä Metsänhoidon suositusten pyöreä pöytä -tapaamisissa kootaan tietoa maakuntien erityistarpeista, joihin suositusten toivotaan tuovan lisävalaistusta. Erityisteemana on ilmastonmuutos. Keski-Suomen alueen 11 metsänomistajaa ja alan ammattilaista kokoontuivat Tapion johdolla virtuaalisen pyöreän pöydän äärelle 12. toukokuuta.

“Meillä on monipuolinen maakunta metsien ja maaston suhteen, joten meillä voidaan käyttää monipuolisesti eri menetelmiä. Meillä riittää maassa voimaa, kasvukausi on sopivan pitkä ja eri puulajit menestyvät hyvin”, summasi eräs osallistujista Keski-Suomen metsänkasvatuksen mahdollisuuksia.

Keski-Suomessa sekametsien lisäämistä pidetään tärkeänä

Pyöreässä pöydässä arvioitiin, että ilmaston muuttuessa Keski-Suomessa on yhä tärkeämpää lisätä metsien sekapuustoisuutta. Metsän puulajien ja eliöstön monipuolisuuden vaaliminen lisää metsien terveyttä, mikä on hyväksi niin metsänomistajan taloudelle kuin luonnolle. Sekapuuston kasvatukseen toivottiinkin lisää ohjeistusta.

Kuusikoiden menestyminen jatkossa mietitytti. Pintajuurisena kuusi on mäntyä ja koivua alttiimpi myrskyjen ja kuivuuden aiheuttamille tuhoille sekä niiden seurauksille, kuten kirjanpainajatuhoille. Kunnon talvien vähetessä puunkorjuuta joudutaan tekemään yhä enemmissä määrin maan ollessa sulana. Tämä voi lisätä juuristovaurioiden määrää kuusikoiden harvennuksissa.

Lisääntyvä lämpö ja pidentyvä kasvukausi nähtiin myös mahdollisuutena. Metsien kasvu voimistuu ja myös jaloja lehtipuita on mahdollista kasvattaa entistä laajemmin. Etelästä voi saapua uutta eliöstöä lisäämään luonnon monimuotoisuutta, toisaalta osa nykyisistä lajeista on vaarassa, jos ne eivät onnistu siirtymään Keski-Suomesta pohjoisemmaksi ennen kuin ilmasto muuttuu niille epäsuotuisaksi.

Hyvän metsänhoidon merkitys tulee korostumaan tulevina vuosina. Nykytilanteessa Keski-Suomen metsien hakkuiden määrää katsottiin olevan vaikea kasvattaa monimuotoisuuden tai hiilivarastojen kärsimättä. Puuston kiihtyvä kasvu antaa kuitenkin mahdollisuuden lisätä puupohjaisten tuotteiden käyttöä ja siten vähentää öljypohjaisia tuotteita markkinoilta.

Metsänhoitotöiden lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa

Pyöreän pöydän osallistujat totesivat, että tietoa hyvästä metsänhoidosta on saatavilla, mutta toimenpiteiden vaikutusta on vaikea arvioida erikseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Miten toimet vaikuttavat hiilivaraston kasvuun, monimuotoisuuteen tai puunmyyntimahdollisuuksiin? Tähän toivottiin konkreettisia esimerkkejä. Niiden toivottiin selkeyttävän myös julkista keskustelua, jossa on vaikea erottaa mielipidettä vahvasta tutkimusnäytöstä.

Eräs osallistujista totesi: “Omassa työssä metsänhoidon suositukset ovat yksi selkänoja, johon kaikki perustelut tehdyistä toimenpiteistä perustuvat. Jos toivoa voisi, tarvitsisimme yksinkertaisen sähköisen hakupalvelun tavallisille kansalaisille, josta ihmiset voisivat helposti tarkistaa oman mielipiteen ja tiedon oikeellisuuden.”

Pyöreän pöydän tilaisuuden vetänyt metsänhoitaja Kalle Vanhatalo Tapiosta on tyytyväinen tapahtuman antiin: “Keski-Suomessa on vahvaa osaamista niin biologian, metsänkasvatuksen kuin metsien monipuolisen käytön näkökulmasta ja se näkyi keskustelun tasapainoisuutena”. “Saimme hyviä neuvoja metsänhoidon suositusten uudistamiseksi.”

Pyöreän pöydän anti menee laajan yhteistyöryhmän käsittelyyn

Kansalliset metsänhoidon suositukset perustuvat parhaaseen tutkimustietoon sekä metsä- ja ympäristöalan käytännön kokemuksiin. Tavoitteena on kokonaiskestävä metsätalous. Metsänhoidon suositusten pyöreässä pöydässä kootaan suositusten käyttäjien näkemyksiä metsänhoidon käytäntöjen kehittämistarpeesta omalla alueella sekä uusia ideoita, joilla suositukset saataisiin parhaiten osaksi päivittäistä päätöksentekoa.

Pyöreän pöydän osallistujat edustavat monipuolisesti metsänhoidon suositusten hyödyntäjiä:

• metsäpalveluyrittäjä
• metsäkoneyrittäjä
• metsänomistaja
• metsäkeskuksen asiakasneuvoja
• metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnittelija tai asiakasneuvoja
• kunnan metsäasioista vastaava
• MTK:n edustaja
• luonnonsuojelupiirin edustaja
• sahan edustaja
• energiateollisuuden edustaja
• metsäteollisuuden edustaja
• metsäalan opettaja.

Alueelliset tilaisuudet, joita on kevään aikana yhteensä 5, täydentävät valtakunnallisen Metsänhoidon suositukset -verkoston työtä, jossa 28 metsä- ja ympäristöalan organisaatiota valmistelevat suosituksia yhteistyössä. Pyöreän pöydän viestit käsitellään ohjausryhmässä kesäkuussa. Työn tilaaja on maa- ja metsätalousministeriö ja sitä koordinoi Tapio Oy. Metsänhoidon suositukset on osa kansallisen metsästrategian toteutusta.

Lisätiedot ja haastattelut

Lisätietoja antaa metsänhoidon suositusten uudistamista koordinoiva metsänhoitaja Kalle Vanhatalo, Tapio Oy. Haastattelusta voi sopia sähköpostitse kalle.vanhatalo@tapio.fi tai puhelimitse 040 192 1874.

www.tapio.fi/metsanhoidon-suositukset

Twitter: #metsänhoidonsuositukset

Kuva: Sekametsien kasvattamisella voidaan varautua metsätuhoriskien kasvuun. Kuvaaja: Tommi Tenhola